olen vain äiti..

Kerroin jo aikasemmin mieheni mahdollisesta syövästä ja sairauksista,nyt olen itse aloittanut työt,olen saanut tt sopimuksen eli töihin tarvittaessa.Olen itse ajatellut että tekisin n 10 päivää/kk max. Lapset on 3,5kk ja 2,5v. Tiedän että lapset on pieniä mutta ne on joko mieheni hoidossa kotona,mummin tai lastenvahdin kanssa.Teen 4-8h päiviä sopimuksen mukaan. Mulle työt on miehen sairauden ja äitiyden takia nyt henkireikä,lisäksi en tiedä että jos menetän mieheni en haluaisi jäädä tyhjän päälle vaan että mulla olisi työ ja elämä kondiksessa.Mutta kuulen jatkuvasti mieheltäni että sun paikka on kotona,voit tehä pari päivää kk.Saan haukkuja myös siitä kuinka lapset olis kannattanu jättää tekemättä kun haaveilen vaan urasta. En koskaan ole ollut näin tyytyväinen itseeni kun nyt,haluan olla muutakin kuin vain se äiti.Työt on myös mulle sitä omaa aikaa,mulla ei o9le harrastuksia tai mitään muuta mihin menisin YKSIN :) Olenko mä nyt niiin hirveä äiti vai kiukutteleeko mieheni nyt turhaan?

19.4.2012
ELLu90
ELLu90

Kiitos AlliU kommentistasi ja "vertaistuesta" ja tietysti muutkin.

Sain nyt tehdä 5päivää töitä ja nyt huomenna mies lähtee ekoihin syöpähoitoihin,jään sit lasten kans kotiin,paljon mukavempi olla kotona kun on saanut olla töissä ennen tätä. Jaksaa paljon paremmin.Kaukaa kun näkee lähelle ja todellakin tarvin oman ajan paeta myös miehen sairautta,en voi pysähtyä paikalleni,pelkään romahtavani jos mulla ei ole muuta elämää kun vaan koti.

Miettimällä kun asiat ei vaan parane ja töistä kun rahaa saa aina ja se nyt tulee tarpeeseen koska miehen lääkärikulutkin pitää maksaa..

20.4.2012
ELLu90
ELLu90

Jos lapsesi ovat hyvässä hoidossa sinun ollessasi töissä, niin ei tuossa ole minusta mitään ihmeellistä.. Ja kerran voit sopia työpäivän pituudesta aika joustavasti, niin sehän kuulostaa hyvältä. Jos sinun on muuten vaikea saada omaa aikaa, niin ota ihmeessä tuollainen työ vastaan, jos sinusta tuntuu että se on tärkeää oman itsesi kannalta! Jostain syystä saan miehestäsi sellaisen kuvan, ettei ainakaan harrastuksiin sua "päästä"..?

19.4.2012
ertsu
ertsu

Mä ymmärrän osittain halusi lähteä työelämään.

Mulla oli joku ihan järjetön hype päällä kakkosen synnyttyä, me mentiin ku aropuput ympäri ämpäri joka suuntaan ja ku vauva oli 4kk ni olin jo ihan kypsä kotona oloon. Mä olisin varmaan lähteny töihin vaikka heti jos joku olis töitä tarjonnut. Pari kuukautta myöhemmin olo oli tasottunu ja en voinut kuvitellakaan, että olisin töihin lähtenyt. Kun äippäloma loppu ni olin vaan tyytyväinen ettei ollut työpaikkaa vaan sain jäädä kotiin vauvan kanssa.

Nyt se työpaikka-asia kolkuttelee takaraivossa samalla kun tunteet sanoo ei töille ennen ku tuo pieni edes kävelee. Kuka tietää kauanko siihenkin menee ja toisaalta hoitopaikka on olemassa elokuusta eteenpäin.

Varmasti tarvitsisit ja kaipaat jotain omaa, mutta olisiko joku harrastus parempi vaihtoehto. Kyllä sinä itsellesi työpaikan löydät sittenkin kun äitiysloma loppuu. Ihan varmasti. Toisaalta 10pv/kk ei ole mitenkään järjettömän paljon.

Kurjaa sinun kannaltasi, että lähiympäristö tuolla tavalla haukkuu ja lyttää sinut mutta ymmärrän tavallaan heitäkin. Ehkä heidän mielestään olisi parempi nyt toistaiseksi keskittyä ihan vaan perheeseen eikä lähteä töihin. Ilmaisevat vaan asiansa tökerösti. Ei 10pv/kk ole mitään uraan keskittymistä. Pakomatka se on.

19.4.2012
misukka
misukka

Mä luulen että kun mieheni on muutenkin hyvin omistushaluinen ja mustasukkainen ihminen niiin yrittää hallita mua entistä enemmän nyt.

19.4.2012
ELLu90
ELLu90
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...