Yöheräämisestä (ipua kiukuttaa) :)
Ihan pohjustukseksi, mä oon tätä asiaa hautonu omassa päässäni jo pari päivää että tehdäkkö alotus ja sohasenko kuin pahasti... mut kokeillaan kun mua oikeesti "rassaa" :D Tässä kun ketjuja lueskellu niin oon törmänny tällaseen että eikö vauvat enää saa olla vauvoja ja herätä yöllä syömään. Ja onko se yöheräily oikeesti niin kamalaa. Saa lukea napinaa ja rutkutusta kun ihan pieni vauva heräilee syömään ja äiti on niin väsy. Yritetään sit pitää vauvaa hereillä illalla että nukkuis yöllä paremmin jotta äiti sais nukkua. Tottakai, jokainen tarvitsee lepoa ja unta. Yöheräilyt on pidemmän päälle raskasta jne. MUTTA, en tiedä onko mun ajatusmaailma sitten jotenkin kieroutunutta, mutta mun mielestä on yks maailman luonnollisimmista asioista että vauva herää yöllä syömään ja taaperoikäisenäkin. Tässä on takana kuukausi tätä uusinta vauva-arkea ja en ole kertaakaan vielä ajatellut että voi pask* pitää yöllä nousta tissittelemään. Ja nimenomaan nousta, minä raahaudun pojun kanssa sohvalle tissittelemään. Esikoisen aikaan oli helppoa köllähtää nukkumaan kun lapsikin oli unilla jos itseä väsytti, mutta toista se on nykyään. Esikoinenkin tarvitsee oman osansa. Jotenkin vaan tuntuu kurjalta lukea sellaisiltakin valitusta katkonaisista öistä jotka esikoisen kanssa nyt viettävät vauva-arkea. En tiiä saiko tästä kukaan nyt kiinni, mutta mua vaan ihmetyttää että mikä piru niissä yöheräämisissä nyt oikeesti on joillekin niin kamalan pahaa jos normaalin rajoissa mennään.
Vastaa
Listaa uusin ensin
Mä uskon kans tuohon mitä satumamma tuumas että kyllä luonto hoitaa sen että äiti jaksaa. Meillä herra iputin tossa yks päivä hämmästeli näitä naisten hormoneita kun mä en oo enää kolmeen viikkoon tarvinnu ees päiväunia ja kukun yöt alle 6 h unilla ja toi 6h on jo aika luksus määrä unta, tietty sekin pätkissä. Ja toi huiskuttimen toteama totaaliväsymys, mä varmaan koin sen yks yö kun junnu nukku puol neljään asti. Eli mä nukuin pitkän pätkän unta ja kuljin seuraavan päivän ihan koomassa :D
Meillä on pakko vaihtaa pojalle vaippa ihan joka kerta kun yöllä herää, muuten menee lakanat vaihtoon. Tosi kova poika pissaamaan, liberot on kovilla. Ja tissitellään tosiaan sohvalla. Sänkyyn viereen en ota koska herra iputin on levoton nukkuja ja takuulla jyräis päälle. Herra iputin viettäis unettomat yöt jos poika olis vieressä kun ei uskaltais nukahtaa. Ja koen itsekin mielekkäämmäksi imettää istualteen ihan senkin takia jos satun itse torkahtamaan. Illalla asettelen sohvalle kaukosäädin arsenaalin ja heh, yllättävän hyvää ohjelmaa sitä telkkarista tulee aamuyöllä. Ja ihana katsella ihan uloskin kun päivänvalo alkaa tekemään tuloaan. Sairaalassa imetin makuultaan yölläkin (R.I.P entinen pipari :D) ja olin koko ajan ylivarovainen etten nukahtanu.
Meillä toi esikoinen on vaatinut aina pitkät yöunet ja menee nykyään nukkumaan niin että klo 20 pitää olla sängyssä ja aika pian sinne sit nukahtaakin, ikää siis 7v. Siinäpä tulee sit omaa aikaa meille vanhemmillekin.
Ja kyllähän se paljon tosiaan riippuu siitä miten ite menee nukkumaan... esim viime yönä olisin voinut saada pidemmätkin unet. Aloin nukkumaan klo 23.30, junnu heräs 02, valvoi siinä sitten reilun kaks tuntia kun oli kiva äidille naureskella silmät suurena ja sitten vielä meni pieru hukkaan ja sitä punnerreltiin tovi. Pääsin takaisin sänkyyn 04.30 aikaan ja taas ylös noustiin 6.30. Eli tuolta alkuyöstä olisin voinu omia uniani jatkaa menemällä aikaisemmin nukkumaan, mutta pitää sitä vaalia parisuhdettakin ja pitää isäntää hyvänä ;) Mut nämä on niitä omia valintoja...
Miun piti alussa herättää kolmen tunnin välein syömään, ku oli nii pieni syntyissään. Mut ei muistaakseni hirmu kauaa. Mut kyl toi silti pitkään heräs monta kertaa yössä syömään. Ku nukku vieressä ja söi tissiä ni oli sinällään helppo ettei tarvinnu ku ite välillä siirtyy toiselle puolelle ja lykätä taas tissi suuhun(tosin välillä sit uitiin siinä maidossa). Nyt kymmenen kuisena herää yössä 2-3 kolme kertaa, joista 1-2 kertaa mie kipitän keittiöön lämmittämään maitoo. Toki joskus on väsyny heräämään, etenki nyt ku käy myös töissä ja työajat on mitä on, mut se on vauva. Ja sillä on oikeis olla vauva. Ja jos ne yöheräilyt väsyttää hirveesti, ni ei sit varmaan kannata tehä lisää lapsia heti perään. Mie luulen selviytyväni vaikka pieni ikäero tuleeki. Tosin jos toinen on hirmu paljo hankalampi ku tää eka, ni saattaa jokunen valituksen sana toki lipsahtaa.... Jos on koliikkivauva ni en kiellä ketään valittamasta. En voi ees kuvitella miten riekaleina omat hermot ois.
Multa on monta kertaa neuvolassa kysytty et vieläkö annan maitoo yöllä. Ja sanottu, et pitäs lopettaa. Mut miks ihmeessä en antas, ku toinen selvästi aamuyöllä ainaki sen vielä tarvii, ja saan itekki nukkuu sit vielä muutaman tunnin. Ehkä kuitenki kokeillaan ennen uuden vauvan tuloo, et onnistusko se yömaijon pois jättäminen, mut onneks on vielä aikaa.
Mulla on se totaaliväsymys iskeny sen jälkeen kun on saanu nukkua yöt putkeen,siihen asti sitä jotenkin hormoonien voimalla on heräilly sen miljoona kertaa yössä,mutta sitten kun nukkuu vaikka 8h putkeen tuntuu ettei pääse enää ylös=)Onneksi se menee muutamassa kuukaudessa ohi.
joo ipu miekii oon henkisesti hyvin nuori, mutta kroppa ei taivu aina siihen mihin ajatus :DDDD
Mie taas oon lukenu kuinka joillekkii on neuvottu herättämään vauvaa öisin syömään 3-4 tunnin välein eikä siinäkään oo kyllä mitään järkee. Lapsentahtisesti vaan! Tosin hyvähän miun on niin sannoo XD Saattas olla eri ääni kellossa jos joutus heräämään miljoona kertaa yössä :D
Mutta miun mielestä saa olla väsynyt ja toivoa että lapsi nukkuu, ei se väärin oo. Vähät muitten sankarikertomuksista yövalvomisten saralla, ei kaikkien tarvii samalla tavalla jaksaa. Jokaisella on kuitenkii se oma unentarve, joku tarvii 10 tuntia unta ollakseen toimintakykyinen ja joillekkii riittää se 5 tuntia ihan samaan. Vaikee verrata jos ei elä sitä toisen elämää :)
tottakai pitääkin herätä vauvan syömään jos sille on tarvetta mutta kyllä mie oon sitämieltä että monet vauvat ei herää nälkäänsä syömään vaan tavastaan. ja sitten on niitä vauvoja jotka herää puolentunnin välein niin se on jo pikkusen liikaa.... oma herää sen min 4 kertaa ja sen tosiaan jaksaa kevyestikkin! ja en sinällään nurisekkaan ko on helppoa ko ei oo ko latoa tissi tiskiin ja uni jatkuu...
en jaksanu lukee kaikkia, mut ymmärsin pointin ja miustaki vauvojen kuuluu heräillä öisin. kyllähän sitä itekki tuli välillä valitettua, mut yleensä vaan kyllä sillon kun kuopus ja esikko herätteli vuoronperään ja menin 15. herätyskerran jälkeen laskuissa sekasin.. tosiaan tuo 3-6krt oli kyllä ihan normi heräily, niin pitkään kun meillä lapset heräili yöllä.. ja mie kyl totuin siihen aika äkkiä, et en ees ollu kovin väsyny sillon.
mut voin sanoa et jos miut herätetään ilman syytä, niin sillon palaa pinna ja isimies saapi hoitaa. :D esim siinä vaiheessa kun lopetettiin yösyömiset ja sit ykskaks ruetaan heräilemään ns. turhan takia monta kertaa yössä, niin sillon oli kyl pinna ja jaksaminen kireellä. ja miekkii oon sitä mieltä että kyllä abouttirallaa tuolta 1,5v ylöspäin pitäis jo nukkuu yöt enempi heräilemättä.
Sam ymmärsi just sen mitä ajoin tällä takaa :) Ja lisätään tohon että vissiin ois pitäny enemmän tarkentaa tota taapero juttua, en tarkoittanu että taapero heräis syömään vaan ylipäätänsä sitä että mun mielestä on normaalia että taaperoiässä lapsi saattaa heräillä öisin, ei valvoskella eikä tosiaan syödä. Ja tätä ikää ajattelisin et alle 4v. Ja tosiaan, koliikit ja muut sairastelut jotka vaikuttaa öihin on eri asia, mä tässä pohdiskelinkin sitä kun vauva on terve ja normaalia vauva-arkea eletään.
Ja joo, ei tästä aiheesta mitään sen erityisempää marmatusta ole ollut tai saatikka ketjua ruikuttaen, mutta ihan yleisesti olen tällaisen huomannu että joillekin näyttää yövalvominen tulevan yllätyksenä ja se, että se voi olla raskastakin.
Ja pakko heittää tolle meidän ikinuorelle riulle joka on yhtä kaunis ja kärsivällinen kun 10v sitten :D... onneks mäkin olen tehnyt yövuoroja tässä vuosien aikana ja loppuraskaudessa totuttelin yöheräämisiin ja valvomiseen. kyllä sitä näyttää ikä tekevän tepposet, meinaa aamusin melkonen pyryharakka katsoa peilistä takaisin :D Viime yönä meillä syötiin ja naureskeltiin pitkiä pätkiä niin sen näkee ainakin äidin naamasta :D
Samoin kun tekalla, meillä herää myös 5-vuotias, ja tulee omasta sängystä viereemme nukkumaan. Vauvana hän heräsi 2 kertaa yössä syömään.
Minä taas olen sitä mieltä että taaperot ei enää herää=)
Eli sen ekan vuoden oon valmis heräilemään,mutta sitten on pidetty unikoulu ja saatu lapset nukkumaan=)
no jaa, mie oon tietysti vähän jäävi vastaamaan, mutta vastaanpa kuitenkii. Juttuhan on niin että mie tunnen ihteni jo tässä kypsyneessä iässä sen verran hyvin, että tiiän tasan täsmälleen olevani ku persiille ammuttu karhu (yhtä kaunis ja kärsivällinen :D) jos joutusin heräilemään öisin. Ja ai kamala jos vielä usseemman kerran yössä? Huh! :D Kai sitä ehkä loppujen lopuksi tottuu siihen? Mutta ymmärrän kyllä jos siitä mieli tekiskii jurpattaa. Toisaalta meijän lapset on tainnu tulla tuossa nukkumisasiassa onneks minnuun :D
Se normaalikin on monelle suhteellista ja sit toisaalta muiden äitien asenne vaikuttaa kans, etenki siihen esikkoa käsittelevään vanhempaan. Meillä tyttö heräs pahimmillaan tunnin välein, ja enimmillään nukkus ehkä yhden kolmen tunnin jakson puolivuotiaaksi asti ja yöherilyjä oli vuosikkaaseen asti ainakin pari kertaa yössä. Mulla oli vertailukohteena samanikäiset kummilaoset, joista toinen alko nukkuu yöt läpi parin kk ikäisenä ja toinen pari viikkoisena. Siinä kuuntelin heidän juttuja ja mietin että mitä v%&*a mä teen väärin, kun se on eri asia, jos yhdellä tutulla nukkuu lapsi, lapset on erilaisia, mut millä tod.näk. molemmat?
Meinasin tällä sitä että se ympäristökin voi olla vaikuttava tekijä, eikä vaan ne äidin unet. Meillä neukkutäti sanos 6kk neukussa että enää ei lapsi tarvii yösyöntejä, pärjää ilmanki. Tietty ihan pieni vauva on eri asia, mut se väsymyksen asteki riippuu monesta tekijästä, miten nopeesti pystyy nukahtaa sen jälkeen, pystyykö jakamaan herätyksiä, pystyykö ottasn päikkyjä ja saada univajetta poi s jne.
