Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

 

Miehellä mielenterveydellisiä ongelmia ja päässä heittää

Heips. On nuori 18 vuotta, tänään 2viikkoo pienen pojan äiti. Avomiehellä on mielenterveydellisiä ongelmia, joskus epäilty psykoosia jne.. nyt sitten päätti lähtee eilen ensiapuun, että pääsis hoitoon. Sano että ei oo ollu hyvä olo vaikka on niin väittänyt ja vakuuttanut ja lääkäreilleenkin valehdellut. Että nyt ei enään jaksa ja kestä, psykoottisia oireita ja väkivaltaisia ajatuksia. (ääni päässä sanoo et mulle ja vauvalle pitäis tehä jotakin pahaa) Sanoi ettei kohta enää pysty hallitsemaan itseensä, eikä tietenkään halua että meille käy mitään. Kyllähän siinä sitten keskusteltiin ja hermostuttiin. Nyrkit heilu, mutta reikä tuli onneksi seinään. Nyt on sitten suljetulla osastolla.  Kauhee stressi, ahdistus ja masentunut mieli itellä. En yhtään osannut aavistaa mitään enkä huomannut toisen hätää. Munhan se olis pitänyt huomata jos jonkun!! Luulin oikeesti että kaikki olisi hyvin, mies itsekkin sitä puhui kuinka onnellinen nyt on, varmasti onkin, mutta sanoi että kaikki alkaa vihdoin olla hyvin, luultavasti sitten valehteli myös mulle. Eilen kun olin vauvan kanssa kotona, ja mies oli töissä. Mietin kuinka kaikki on meillä nyt vihdoin hyvin, ja ollaan onnellisii. Kuuntelin yön Kuljettaa keväinen tie - kappaletta ja olin niin ilonen, mut sitten illalla ku silmän räpäyksessä kaikki muuttu. Oon eläny ihan pimennossa tästä kaikesta.  En vaan osaa ajatella järkevästi enkä selvästi vielä tätä asiaa. Tottakai niinkuin mieskin sanoi, että nyt viimeistään täytyy hoitaa itsensä kuntoon, ettei käy mitään. Tottahan se on. Mutta joudunko nyt sitten elään vauvankaa pelossa, että jos hän jokupäivä hermostuukin niin pahasti että jotakin käy, tai jos kaikki ei ookkaan kunnos vaikka mulle niin väitetään?  Niin siis mieheni isä on pahoinpidellyt häntä lapsena, mieheni pelkää koko ajan että hän on samanlainen kuin oma isänsä ja sanoo sitä ettei halua olla, vaan haluaa omalle lapselleen olla kunnon isä. Luulen että niin kauheet traumaattiset kokemukset jääny ja nyt ne sitte purkautuu se pelko ja kaikki tällä tavoin et meinaa flippaa päässä.. onko järkee?? Miten voisin parhaiten tukea miestäni ja olla ymmärtäväinen??

3.3.2012
kaUnis
kaUnis

huba12 Kiitos kannustuksesta! ja osanotot miehesi puolesta.

8.3.2012
kaUnis
kaUnis

Mie nyt vasta hoksin et miehes on käynyt jo kotona kääntymässä. Tosi kummaa toimintaa et jos tilanne on ollut jo tosi pahana ni käytetty vaan osastolla kääntymässä ja lääkkeitten kera kotiin. Hyvä vaan et meni takasi osastolle koska niitten tehtävä on siellä seurata tilannetta. Usein noissa huomaa vasta usean päivän kuluttua et onko lääke oikea vai ei.

Kaverillani kestää lääkevaihto toista kuukautta, siis seuranta. Nopea seuranta on 2 viikkoa ja pitkäaikaisempi  vie sen pari kuukautta. Lisäksi jos solmuja on miehelläsi kovinkin kaukaa lapsuudesta, niin ei ne parissa päivässä pelkkien lääkkeiden avulla aukea. Eli toivon todella, että miehesi saa nyt olla siellä osastolla kunnollisen ajan ja pääsee siellä psykologin juttusille myös useamman kerran jotta saadaan ongelmakohtia kartoitettua ja luotua työkaluja miehesi avuksi.

Jos ongelma tosissaan on niin paha kuin tekstistäsi voi ymmärtää niin ei ole mikään läpihuutojuttu, et käydään pari päivää osastolla hakee lääkkeet ja takasi arkielämään.

Hyvä että se lääkäri on laittanut heti palautetta osastolle huonosta toiminnasta.

Sinulle isosti paljon jaksamista!

7.3.2012
misukka
misukka
3 years, 7-month-old toddler

Ihme toimintaa!! Mieheni pääsi siis eilen osastolta kotiin. Tänään sitten kävi juttelemassa omahoitajan ja psykiatrisenlääkärin kanssa, päätettiin sitten että mies lähtee takaisin osastolle tänään. Ihme toimintaa, uusi lääke aloitettiin, mutta eihän ne sitä siellä kerenneet edes katsoa kuinka alkaa vaikuttaan ja tarviiko annosta nostaa. No lääke näil näkymin ihan ok. mutta annosta siis aletaan nyt nostaan ja katsotaan kuinka alkaa vaikuttaan. Psykiatrinen lääkäri soitti osastolle vihaisena että mitä ne näin äkkiä olivat miehen pois päästäneet. Vähän on ajatukset, tunteet ja pää muutenkin itellä sekasin kaiken takia.. tuntuu että elän viikonlopun tapahtumat uudelleen. huoh.. No pääasia että saataisiin miehellä lääkitys toimimaan, että päästään elämään "normaalia" ja onnellista perheelämää. Eniten ahdistaa kun on oma pää niin sekasin että en tiedä mitä ajatella kaikki tapahtunu niin äkkiä lyhyessä ajassa. Paha mieli on suuri mutta tärkeintä yrittää nyt jaksaa hoitaa tota pikkusta.

7.3.2012
kaUnis
kaUnis

mushu en loukkaantunut. Kiitos haleista :) Kaikkea hyvää myös sinulle! Todella ihana tuo runo.

6.3.2012
kaUnis
kaUnis

mushu voi olla että olet oikeassa tuossa sairaalasta kotiutumisessa. Miehelläni ei ole päihde ongelmaa/ ongelmia. Alkoholia ei juurikaan juo koskaan. Eikä käytä muitakaan päihteitä. Mielestäni ensi- ja turvakoti ei ole tarpeellista. Meillä on hyvät tukiverkostot, ja perhetyöntekijä käy säännöllisesti. Toki osasto jakson jälkeen miehelläni jatkuu säännöllisesti terapia käynnit. Ja tuo yhteis palaveri kyllä olisi hyvä ajatus. =)  Ja en tiedä runoa?

Nyt on alotettu ihan uudet lääkkeet ja mies pääsee tänään kotiin. Olo on kuulemma helpottunut paljon! On ikävöinyt meitä ja haluaa kovasti kotiin. Nyt pitää vain käydä terapiakäynneillä ja keskustella asioista. Toivottavasti lääkkeet ovat nyt oikeat. :) Kiitos kaikille vastauksista ja hyvistä neuvoista ja kannustavista sanoista!! :)

6.3.2012
kaUnis
kaUnis

Riu, voi ollakin, ettei tuolle ole tarvetta.

Toivotaan, että mies saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee.

 

Jatko pitäisi vaan olla turvattu niin aloittajalla kuin vauvalla ja aloittajan miehellä. Ettei siis mitään ikävää satu.

3.3.2012
PekkajaMatti
PekkajaMatti

Minusta on todella hienoa, että miehesi hakeutui itse hoitoon kun ymmärsi tilanteensa. Ja että ylipäätään ymmärsi, missä mennään, oli todella hienoa. Teille tulee olemaan todella rankka tie edessänne mutta toivottavasti saatte kaiken avun minkä miehesi tarvitsee. Pelkkä laitoshoito on vasta alkua ja siitäkin reissusta voi tulla pitkä. Hyvää ystävääni seuranneena, yksi kesä meni osastolla ja palattiin 14 vuoden takaisiin asioihin. Tästä osastoreissusta on pian 2 vuotta aikaa ja edelleen haetaan oikeita lääkityksiä ja terapiakäynnit ovat arkipäivää. Mutta onneksi on saanut osastolla ollessaan työkaluja joilla selvittää tietä eteenpäin. Ja tunnistaa omia olotilojaan.

Sinulla on ollut nyt paljon muuta mielessäsi, eikä todellakaan ole sinun syysi ettet ole huomannut miehesi olotilan pahentumista. Ystävänikin on ollut erittäin hyvä peittämään oikeat tunteensa ja jopa valehtelemaan lähimmilleen, erityisesti lähimmilleen koska ei ole halunnut huolestuttaa liikaa.

Uskon että miehesi on todellakin onnellinen pienestä vauvastanne ja juuri siksi hän nyt otti ison askeleen ja hakeutui hoitoon. Ja onneksi myös pääsi. ♥

Voimia sinulle ja miehellesi, todella paljon. Yritä nauttia vauvastanne ja pidä yhteyttä mieheesi. Pidä hänetkin ajan tasalla pienen ihmeenne kehityksestä.

3.3.2012
misukka
misukka
3 years, 7-month-old toddler

Hienoa miten mies osasi itse hakea apua kun sitä tarvitsi! Mie oon suorastaan ylpee siitä siun mieestä :) Voimia siulle kovasti, varmasti on rankkaa. Onneks lapsi on vielä pieni niin sen kanssa on helppo olla, eikä tarvitse selitelläkään pikkuiselle mitään. Varmasti siulle itelleskii löytyy keskusteluapua, unhan neuvolassa kerrot asioista. Asiat taatusti järjestyy!

Pekkajamati, ensikotiin ei liene tarvetta jos mies on kerta jo suljetulla osastolla keräämässä itseään?

3.3.2012
riu
riu

No, tuota..., turvallisinta sinulle ja vauvalle on olla ensi-ja turvakodissa. Muuta järkevää en osaa sanoa.

 

Ei teillä ole turvallista edes omassa kodissanne.

Ensi-ja turvakodissa saat opetella rauhassa hoitamaan vauvaasi, ilman pelkoa, että teille käy jotain. Lisäksi siellä on erilaisia työntekijöitä, jotka auttavat sinua keskusteluin, ja käytännön asioissa.

3.3.2012
PekkajaMatti
PekkajaMatti

No mut eikös hienointa ole, että mies itse tajusi tilanteen ja päätti tehdä sille jotain, ennenku mitään vakavaa sattuu? Mun mielestä se jo osoitti vastuuntuntoa ja halua saada asiat kondikseen sillä tavalla että pystyy teidän luokse palaamaan ja elämään normaalia elämää. Nyt on hoidossa ja toivottavasti siellä saa avun ja tiedon siihen, että osaa jatkossakin huomata jos meinaa tuollainen .. kriisi? iskeä päälle, ettei tosiaan havahdu vasta siinä vaiheessa ku jotain sattuu.

Ja teillä on niin pieni vauva vasta, että on enemmän äidissä kiinni ja tavallaan ehkä lapsen kannalta helpompaa jos mies saadaan kuntoon nyt, kuin että olis esim 3vuotias joka osaa jo kysellä ja jole pitää selittää miksi isi ei nyt voi olla kotona. Tietysti se sulle sitten taas on rankempaa vauvan kanssa, mut toivon, että miehesi saa tarvittavan avun nyt niin että pystyy jatkossa olemaan teidän rinnalla 3

3.3.2012
Mummy83
Mummy83

Niin ja tietenkin on vaikeaa uskoa sitä että oman rakkaan päässä liikkuisi tommoisia ajatuksia, saatika sitten että tekisi niitä. Todella vaikeaa uskoa ja myöntää itelleen semmosta! Ja kaikkein ikävintä tässä on se että pikkunen vaistoo kaiken, ettei äidillä oo hyvä olla ja että isä on nyt hetken poissa..

3.3.2012
kaUnis
kaUnis
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...