Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

 

pääää räjähtääää

Laitan tän nyt tänne koska mun mielenterveys alkaa olla vaakalaudalla :D... ny ei riitä kyllä enää hermot.. kertokaas miten pärjää tämmösen stereotypisen anopin kanssa joka vaan hössöttää ja neuvoo tyhmiä.... se siis ärsyttää kun tuntuu et sei luota varsinkaan muhun, vauvan isä saa oikestaan olla ihan miten haluaa... ja se olis itseasiassa niin et isä ois mieluiten töissä mitä mä taas en nyt haluasi kun vauva on noin pieni niin ois kiva et mies olis kotona kun ei oo mitään velvotetta olla töissä..  ja mies myös haluaa olla kotona kunnes löytää semmosen työn mitä haluaa tehä eikä mitä vaan työtä jota vihaa tms. tälle mikään ei mee IKINÄ perille anopille... why????? hyvin meillä menee rahallisesti ja muutenkin niin miks pitää hössöttää...? hermo menee kun meijän asiaoihin puututaan vaikka sanotaan et pyydetään apua kun tarvitaan.. ne pienet asiat varsinkin ärsyttää ja oon vähä huono luonteeltani kun en osaa olla hiljaa/sanoo kauniisti jos menee sit lopuks sit hermo johonkin kun ensin asiallisesti on sanottu.. mut yllättävän pitkälle munkin hermot kestää mut ku ne menee niin ne menee kunnolla ja mua saakin sit hävetä kun sanon liian suoraa.. mut sillä se valitettavasti menee ees vähän perille. esimerkkinä kun meijän 2kk poika syö nyrkkiään (niinkun monen muunkin vauva varmasti) vähän väliä niin anoppi on alkanu ny joka väliin sanoo että pitääkö ostaa jo puruleluja kun taitaa tulla toiselle hampaita ja se sano oikein et 'sanokaa mun sanoneen'.. inhoon tota sanontaa :D ja hauskaahan tässä on se että meijän geeneillä ei kyllä niitä hampaita noin aikasin pitäs tulla ja siis anoppi sano synnärillä jo koko ajan että taitaa olla nälkä kun syö nyrkkiä ,vaikka oisin just syöttäny..... aarrgghh koittais nyt päättää....?hoitajien mukaan kun siis vauva tutkii suullaan asioita ja vauvallahan on aina voimakas imemisrefleksi.. anoppi myös tuli mun perässä ristiäisissä ja järjesti lahjapöydän uusiks vaikka mä sen minuutti sitten sen vierestä kattellessa järjestelin mut ilmeisesti joku meni pahasti pieleen tässä vaativassa tehtävässä kun sen piti järjestää se uudestaan vaikka se varmasti näki mun sen just laittavan ja kyllä ihan hyvin.. se myös sano et 'ei kai mun tarvi erikseen sanoo et käsittele varovasti tota meijän (perintökristalli)kastemaljaa', no hehheh sanoit jo... kiitos luottamuksesta koska olen ilmeisesti tunnettu idiootti?? ja olin sanonu KOLME kertaa anopille kun tuli puheeks et kirkkoon tarvii tulla teijän sit vasta varttia vaille koska siä on kyllä ihmisiä auttamassa enkä halua sinne liikaa ihmisiä sillon viä niin tämä tulee puolelta ja sanoo mun miehelle sopineensa mun kanssa et ne tulee puolelta... eli siis mikään ei oikeesti mee tälle perille koska sanoin ajan KOLME kertaa edellisenä päivänä ja silti oli pakko tunkee sinne hälinään kattoon et me avuttomat lapsukaiset pärjätään tai sit se on kuuro... JNE JNE JNE..... nää on pieniä asioita mutta kun toi kuvaa anopin yleistä asennetta hyvin toi "sanokaa mun sanoneen" ja juuu-u tekis mieli sanokin aina ku asiat ei ookaan menny niin että niin sähän sanoit he-he, koska ottaa niin päähän.. oon semmonen ihminen et kiihdyn ja sekoon pienistä ärsyttävistä asioista enemmän kun mistään :D ja niitä anopin kans riittää prkl... pitäis kaikki tämmöset anopit lähettää omalle saarelleen neuvoon toisiaan... tästä anopista kun ei edes sitä arvokasta hoitoapua saa kun on niin sairas ettei paljo lasten perässä juokse, näin on itekin sanonu.. saatan kuulostaa nyt lapselliselta ja turhan tylyltä mutta oon kestäny muutenkin NIIIIIIN paljon kaikkee siltä että nää vauvaneuvot vaan oikein kruunaa kaiken.. äääh.. mitä kaikkee sitä anoppi onkaan sanonu yrittäessään auttaa, et tää oli vasta alkua x) yrittäis muistella millasta oli oman anopin kanssa.. en vaan jaksa enää tuntee itteeni riittämättömäks anopin silmissä äitinä, tyttöystävänä, miniänä ja naisena.. jos jollain on jotain toimivaa lääkettä yli-innokkaisiin, hössöttäviin, kuuntelemattomiin anoppeihin niin ostan sitä mielelläni, kiitos x)

24.2.2012
AMP91
AMP91

Ha, kuulostaa jokseenkin tutulta. Tosin mun äiti on tollanen hössöttäjä, ei anoppi. Anoppi ei uskalla puuttua enää "mun asioihin" kun oon sille pari kertaa avannu sanaisen arkkuni muutaman asian tiimoilta.. :D Ja äitiä ei paljon hetkauta vaikka sille kuinka avaisin sanaisen arkkuni, seki nimittäin avaa. :D

En mä neuvoa osaa, ite kun oon myöskin räjähtelevää sorttia niin varmasti vaan kertoisin kuinka asiat on, että en ole enää lapsi, minäkin olen äiti ja osaan hoitaa homman kotiin.

25.2.2012
RJ89
RJ89
2 years, 5-month-old toddler
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...