pienempi, tottakai, mukaan vaan ! 8)

Ja WK, ainakin itse sitten joskus vuosien päästä tulen tähän samaiseen ketjuun kertomaan kuinka meni. Jos kyseinen ketju vielä silloin täältä löytyy siis. :)

Ja meinasin jo eilen ite laittaa samaa mitä Maaruakin, eli että eikö voitaisi jo antaa olla ja kaikki jatkaa omaa elämäämme?

Kiitos ja kumarrus, jatketaan me tissihaikailijat tästä.

Voisitteko ensin ostaa vaikka isommat liivit ja täyttää ne jollain, vaikka pienillä hiekkapusseilla tai jollain mikä nyt saattais toimia. Käyttäkää niitä kuukausi 24/7. Nukkukaa ne päällä, juoskaa, pomppikaa.

Mä mielelläni ottaisin pienemmät tissit,mutta kun on tällaiset F85 kokoset, niin voin sanoa ettei paljon tartte hyppiä.
Ette te tietenkään halua isoja, vaan sopivat. Mutta nälkä kasvaa syödessä.. Turhamaisuutta sanon minä. Mutta laittakaa rahanne mihin haluatte, maksattehan te jo mun diabeteslääkitystä :)

happy, en aloittajasta tiedä, mutta itselläni MAX AA-kuppi. jos sitäkään. jos saisi a-b kupin, olisi siinä kaipaamani varustus:) ei tähän kroppaan isot sopisikaan, ja kyllä se ajatus sen verta  vielä kulkee etten edes huonoselkäisenä sellaista taakkaa haluaisikaan;)

hah XD! ehkä myö ollaan siihen mennessä jo totuttu tissittömyyteen xDD

Joo saattaa tovi mennä. :D Mut ehkä me vuoteen 2020 mennessä saadaan asia hoitoon. :b

RJ89, juuh!ja tovi saattaa mennä jos meillä on YHTEENSÄ säästössä alta kymmenen euroa xDD

Ehkä me teemme Blancon kanssa sellasen tissimatkan tulevaisuudessa. ;D

haudataan myö happy sanalliset sotasäilämme rinnattomalle  maaperälle  ja hyväksytään toinen toisemme näkökanta:)

jos mie aloittajan kanssa haemme  ne pingispallot nahan alle, se ei ole teiltä pois, ja vannon jotta voimme näyttää olevamme paljon muutakinkuin bimboja silikonisteja;)

happy, itse olet kaikille kantasi tehnyt selväksi, eikä täälläkukaan sitä yritä  muuttaa. vain herättää kapeakatseisuuttasi.  mutta itse olet monestitehnyt jo selväksi että ongelmamme kertoo meistä jo  kaiken tarpeellisen. eli kappas! et ole edes kiinnostunut pohtimaan syitäkun jo lokeroit meidät.

rj89,  tämän ketjun sävy on yllättänyt miunkin  ihan täysin:D se,miksi joku haluaa itselleen juuri sen mersun, jota toinenpitää turhuutena, toinen omakotitalon, vaikkei osaa edes pattereita säätää, ja joku toinen itselleen rinnat, se on monen vaikea ymmärtää.

ja jostain kumman syystä kauneuskirurgiaan taipuminen tarkoittaisi automaattisesti täydellisyyden hakua:O en mie ainakaan edes pidä tämän päivän kauneusihanteita kovinkaan kauniina tai terveinä. ja kun yksi kaverini rinnoista puhuessani ehdotti  mun myös kiristävän samalla vatsanahkaa,  oli äimistynyt!  miksi ihmeessä mie nahkaani kiristelisin kun se ei minnuu häirihte xD?? vähän tuli sellainen olo, että  nyt se  sitten oisi sama kun pistäisinb itteni kokonaan uusiksi  veitten alla. ei.. kaikenmuun "virheitteni" kanssa tulen mainiosti toimeen enkä haikaile kuin niitä hyvin istuvia vaatteita ja liivejä ja tunnetta, ettei alastomana ole kuin teinipoika.

Mua hei mammat vituttaa suunnattomasti kun tästä on tullu tällänen suoranaista paskaa sisältävä ketju. Tälläsiin törmää jossain suomi24.fiissä, ei täälä. Tai niin mä luulin !

Missä mun vertaistuki ! ?

ja onko rintasyöpä  ainua  keino  jolla ihminen on nenäkkäin kuolevaisuutensa kanssa? mistäs myö tiedetään, vaikka aloittaja oisikin käynytjollaiin saralla jo kamppailunsa kuolevaisuutensa kanssa, ja omahenki ja terveys olisi varsin kovassa syynnissä.

mie ainakin jos saan pelkäämäni tulokset,  aion edelleen pysyä suunnitelmissani rintojen suhteen. toiset matkustavat,  toiset hommaavat sen aina himoitsemansa mersun. miksei joku voisi ottaa kauan kaipaamansa rinnat?

 

happynyt puhuu kuin tuntisi ja tietäisi kaikkien taustat. jokaisella meillä on ollut omakivinen polkunsa tähän hetkeen saakka.  turhaan lähet ihmisiä joitten taustoista et mittään tiedä, kutsumaan "silikonisteiksi".

Joku kyseli että miksi olen ollut tyytymätön rintavarustukseeni aina. Noh, asiahan ei teille kuulu, mulla on siihen omat syyni ja täts it. Sen verran voin paljastaa, että ei, en ole koskaan ihaillut naistenlehtien täydellisiä vartaloita, koska luuranko ei mielestäni ole täydellinen.

Se olen minä se kurja joka sanoi käyttävänsä ilolla sen huimat 150e/kk verorahoja sitte vaikka siihen korjausleikkaukseen. Tämä ihan vain siksi että opiskelija kun on niin vit*ttaa suunnattomasti kun valmiiksi pienistä tuista viedään noin iso summa ja olis perhe mikä tarttis kuitenkin joka päivä ruokaa. Enivei, tottakai sitte ku pääsee työelämään niin asia on eri kun ei tartte kituuttaa 400e/kk. Enenpää en jaksa veroasiaa enää puida, tehdään sille oma ketjunsa.

Tallinnasta, ainahan niitä tarinoita sieltä sun täältä kuulee, mutta edelleen, myös suomessa tapahtuu virheitä, niistä ei vaan puhuta. Mutta salaisuuden voin kertoa, Tukholma on ykkönen tämän hetkisellä listalla.

Voi Onnellinen, en mä oo tullut tänne rahaa keräämään. :)

Huaaahh, mä en enää muista mitä mun piti runoilla tänne. Jotain todella järkevää. Mutta ajatus katkes teidän muiden runoiluun. En olis ikinä uskonut tästä tulevan näin iso haloo. Mut kaippa tästä saa itteensä syyttää kun meni ja avas sanaisen arkkunsa.

onnellinen; kyllä, juuri minä olen nähnyt mihin leikkaukset pahimmillaan vie:( siksi voin sanoakkin kokemuksen  syvällä rinta-äänellä harkinneeni  tätä asiaan PITKÄÄN ja HARTAASTI.  siksi muutaman  kerran  täälläkin olen ilmaissut harmini sille, että moni miettii kauneuskirurgiaa ENSIMMÄISENÄ vaihtoehtona, kun se on aina äärimmäinen toimenpide eikäpitäisi hetken mielijohteesta, tai ainakaanmuitten vuoksi tehtävän. tänä päivänä ei hirmusesti edes psykologit tenttaile tulevia potilaita, kyllä sen pitäisi olla niin, että saadaa ihmisestä  kartoitettua ne syyt leikkaukselle, ja  voisiko ne korvata jotenkin luonnonmukaisella menetelmällä.

tiedän myös, että  jos  joskus itse korvaan kuoppani implanteilla, niin valtaosa ihmisistä  olettaa miun myös myyvän  nahkani lehdille ja kalentereille. ärsyttää suunnattomasti, miksi silloin omista rinnoista pitäisi tehdä valtakunnallinen:O pitäköön tissikeisarit lestinsä, tälle mammalle ne tullessaan näkyvät myös vain miulle ja miehelleni, eikä kuulukellekkään muille.

se,mitä siskoni tekee, pelottaa paljon.  koska niinkin suuret rinnat vievät huomion hänen luonteestaan  valitettavan usein:/ oisi pitäytynyt kohtuudessa, mutta niin vei se tie mukanaan. ihmisenä hän on edelleen se sama taivaallisen rakastettava persoona, mutta vähemmän huomiotaherättävillä  ulkokuorillamyös moni muu huomaisi  saman:/

Satumamma :) Mie tajusin et sie tarkotit asennetta, ja olen kyllä siinä samaa mieltä. Tai siis jotenki täl hetkel en oo asioita miettiny sen pidemmälle kuin et verot maksetaa ja joku viisaampi päättää mihin ne käytetää. :) En jaksa takertua siihen et jos niillä nyt sitten korjataan itseaiheutettuja terveysongelmia, kun niitä on niin paljon. Ja siksi osotinki ton verokysymyksen suoraan happylle, et onko kaikessa yhtä vahvoilla linjoilla verorahojen käytön suhteen vai onko nyt vaan kyse asenteesta silikoneja vastaan.

sralla muru: mulla ainakin noihin verorahoin palaten,otti enemmän kupoliin se ASENNE,että maksakaa te muut yhteiskunnan taakat veroistanne,mä käytän omat maksani verorahani miten lystään!

 

kun ei se nyt ihan noinkaan mene..

Oi Wanhakurppa, mieki olen koukuttunu. :D Eilen illalla heila kyseliki et "mitä uutta vaippapalstalla, vieläkö silikoni sota jatkuu?" :D

Ja Happy, kyl mie ymmärrän et verorahoista ollaan huolissaan, mut kui monelle niit komplikaatioi sit tulee. Ja jos joku palstal oleva kertoo polttavansa tupakkaa, tai syövänsä sipsiä, niin paasaatko verorahoista sillon?

Ja yks minkä unohdin aikasemmin kirjottaa, niin pinnallista on seki, et perustaa ihmisen arvon vaikka nyt sitte niihin tisseihi. Oli ne sit aidot tai ei.

Ja tohon laserleikkauksee menisin myös jos voittasin lotossa. Ja sterilisaatioo tasan 30v syntymäpäivänä.

botoxista.. se on kauheaa myrkkyä. mutta tiiänpä ihmisen,jolle sitä laitettiin mikreenien hoitoon(erittäin  vaikean, ei mikään pilleri tehonnut,ei sairaalahoidot yms) hän oli raukka ihan kauhuissaan kun slelaista häneen ruiskutetaan.

 

mutta se auttoi.

 

nyt riittää satunnaiset tiputushoidot lääkkeiden lisäksi, ja kyse nuoresta ihmisestä,jolla työura vasta nousuvauhdissa..

 

näin oppi tämänkin vanha koira (siis minä) uusia temppuja, ja tuollaisesta turhamaisuuden ruiskusta voi joku saada oikeasti terveydellistä apuakin..

silmien laserleikkauksesta: sukulaisnainen oli just joulunalla, koko ikänsä käyttnyt aina vain paksumpia linssejä,enää ei riittänyt linsseissä tehoa lisätä jotta näkisi edes auttavasti (vajaa 50v ihminen) leikkauso nnistui,ja nyt riittää normit silmälasit. minusta tuo EI ole turhamaisuutta, vaan oikeasti terveyden vuoksi, hyvinkin yli 15v jäljellä viellä opettajan uraa (ja on btw hyvä ope, oon ollut tekemisissä paljon töidensä puolesta,vaikka muuton ollakaan tekemisissä kauhean paljon)

 

rakennekynnet-noh,ne  ei ole kropan sisälle laitettavia, niitä ei missään tapauksessa makseta verorahoista jne..samalla voisi jaktaa löistaa yleensäkään meikkaamisesta, hiusten värjäämisestä, korvisten käytöstä muista lävistyksistä puhumattakaan..

onpas kirjavaa keskustelua,koko ketjun lukeminen kesti iänkaiken.. yksi asia nousi muista irralleen,ja se ei liity suoranaisesti silikoneihin,vaan noihin verorahoihin.

 

Joku,en muista kuka enkä todellakaan jaksa enää tosta sivumäärsätä alkaa etsimään, mainitsi että maksaa huimia veroja (peräti 150e/kk) ja käyttää ne juuri miten itse haluaa (viitattuna julkisen sektorin korjausleikkauksiin..)

 

eli jollakulla on omasta mielestään oikeus ajatella noin, kun muiden maksamista veroista  huolimatta "viksut" päättäjät koko ajan vähentää määrärahoja ja supistetaan normaalista terveydenhuollosta, vanhusten palveluista, pienilapsisten perheiden tuista jne jne.. lista on loputon. Pakko sanoa että näin punaista ja mustaa noin itsekkäästä ajatusmailmasta!

 

mahtaakohan ko mamma olla samaa mieltä kun omat vanhemmat jää aikanaan vaille kunnon hoitoa, omat lapset ja lapsen lapset vaille kunnon hoitoa, saatikke itse.

 

Moneen otteeseen mietin itse,että jos kävis niin  huono tuuri että minulta vietäisiin tissi (nämä hyvin paljon imetetyt, pusseina roikkuvat   80E/F) haluaisinko siltikään mitään kamalaa,terveydelle vaarallista silikonipussia ihoni alle..tuskin! ja kyllä,olen työni puolesta nähnyt useita erilaisia toistissisiä naisia, eri ikäisiä.

 

ja kyllä,vaikka miten auttaisi itsetuntoon (ajattelen nyt omalta kohdalta)  niin ei,en kovin helpolla hyväksyisi "turhaa" kosmeettista operaatiota.. mulla olis (ketä livenä tuntee) paljonkin korjattavaa ulkonäössä.. en silti lähtis siihen.

 

Ja on minusta todella naurettavaa alkaa vertaamaan raskauksien ja imetyksen aiheuttamia luonnollisia muutoksia syövän leikkauksen aiheuttamiin. Niitä vaan ei voi verrata keskenään!

 

Jokainen tekee päätöksensä itse, siihen ei ole muilla sanottavaa.

 

Tässä asiassa on pakko peesailla onnellista ja maarua aika pitkälle.

me vanhukset ollaan jo opittu hyväksymään itsemme kaikkine vajaavaisuuksinemme! kutne onnellinen snaoi,kuvissa näkyy 20v sitten todella kaunis ja hyväkroppainen,B kuppinen nuoren naisen alku-eikä silloin osannut olla onnellinen omasta kropastaan ja ulkonäöstään.

 

Happya peesaan siinä,että ei miehet aiheuta naisten ulkonäkö paineita,kyllä ne naiset tekee sen ihan itse..

alf,  ymmärrän hyvin sinunkin tuskasi.

en ymmärrä sitä,miten moni rinnaton sitten kadehtii todella suuria rintoja. ei se voi olla helppoa  niilläkään! josko rinnattomuus rampauttaa helposti henkisesti, niin todella suuret rinnat myös fyysisestikkin. kumpikaan  ääripää ei ole helppo:(

happy,  oikein hävettää puolestasi.

jos et  kykene  minkäännäköiseen empatiaan  mielipiteiltäsi, niin voit vapaasti viljellä niitä muualla. täällä aloittaja halusi vertaisTUKEA, ei ihmisiä myymään omaa mielipidettään muille. anteeksi nyt, muttasiltä se kirjoituksistasi nyt tuntuu.

etkö sitten itse ole lainkaan ennakkoluuloinen?? jutuillasi mitallistit juuri kaikki kauneuskirurgiaan  turvautuvat tyhmiksi,  säälittäviksi ja  elämältään sisällöttymiksi.   tässä voi vain sanoa, että juuri kaltaistesi ihmisten vuoksi nämä päätökset pidetään salassaja niitä ei  uskalleta tehdä.  mikä itsestään tuntuisi hyvältä  ja helpottaisi elämää, mutta kun vastassa on sitten läjä kapeakatseisia ihmisiä solvaamassa siltä seisomalta...

voi juma. nolottaa puolestasi:/

Hyvä RJ! :D Sehän on aivan mainio alku jo. :D Mie voisinki käyttää tulevan ravintolapäivän tuoton "Srallalle silarit" rahastoon. :)

Se voi olla jonkun mielestä pikkumaista, tekopyhyyttä ja mitä tahansa, mutta MULLE sillä on väliä onko se a- vai b-kuppi ! Siinä on aika roima ero, mun mielestä. Olkaa te muut mitä mieltä haluatte.

Niin, ja kyllä mäki sen ymmärrän ettei kaikki halua silikoneja, tai tartte. Tässä ketjussa olikin nyt tarkoitus meidän joilla olisi tarvetta ja halua niin jaaritella aiheesta..

Mutta kuten aina ei vain ja ainoastaan aiheeseen liittyvällä keskustelupalstalla lähti mopo käsistä ja tuli lokaa niskaan. Kiitän siitä.

Rahankeruu silti jatkuu, säästössä on jo 4,37e !

Mie ymmärrän ainaki ihan täysin sen et joku ei halua silikonei, eli ei mulle ainaka tartte perustella. En mie ole tässä kaikille niitä tyrkyttämässä. :D

Ja se tosiaan olin vain minä joka puhui täydellisyydestä, ei aloittaja. Ja se täydellisyyskuva on jokasen mielessä eri. Teillä se voi olla barbi, mulla se on millon mitäki. :) Jotain omaa ikää sopivaa... Rypyt ei mulle ole ongelma, nehän on niitä iän muutoksia. Tosin vieraita aineita (kosteusvoiteita) käytän kyllä tähänki. Komeet rypyt onki, ku olen niin kova nauramaan. :D

En lukenut koko litaniaa mutta voin samaistua. itelläni oli aika kivan kokoiset rinnat ennen tuota esikkoa. ja varsinkin kun lähdin laitokselta tissit täynnä maitoa tykkäsin niistä kun ne olivat niin "isot". nyt kun en ole 2 kk imettänyt on minun tissini pienentynyt, varsinkin tuon mahalöllykän rinnalla rintani näyttävät todella pieniltä. Ja ite saattaisin kanssa ottaa silikonit tai jotkut suurennukset, on se vaan minulle ainakin tärkeää että tykkää omista rinnoistaan.

toki en vielä sitä tekis koska voi olla että saan vielä yhden jos toisenkin lapsen. mutta sitten kun tiedän että en tee enää lapsia ja on vaikka vuosi tai kaksi mennyt imetyksen lopetuksesta kun rinnat pitäisi olla omassa elementissään eikä enää siitä muuttua mihinkään ja jos olisin harmissani tisseistäni niin kyllä kävisin tekemässä niille jotain.

ihan pakko tulla sanoon, vaikka ei varmaan asiaan kuulu tai en halua että RJn päätöksiin vaikuttas mut mulla kasvaa rinnat vieläkin, oikeesti, ne alkoi kasvaa noin 28 vuotiaana ;) ja tuolloin nuorena (sinun iässä) olin hoikka ja tissitön ;)

Apua, tällä mammalla on mennyt aamuaivoilla termit sekasin, eli itseluottamus, ei itsekunnioitus oli puheenaihe tuossa aiemmassa pätkässäni. 8)

Huaah, anna itsellesi aikaa. Joo, olen 22v, edelleen. Se ei tarkoita sitä, ettenkö olisi häpeillyt kehoani ja varsinkin poveani lähes siitä asti kun se on tuossa mukana kulkenut. Eli monta vuotta. 6-7 vuotta tälläistä häpeää ja "itseinhoa" on aika paljon liikaa. + Mä en ole puhunut täydellisyyden tavoittelusta, vaan haluan sen poven mitä mulla ei koskaan ole ollut. Mä haluan vanheta niinkun ihmisen kuuluukin vanheta, mut haloo, oon 22v eli ei mun vielä tartte vanheta, edes niistä tisseistä vaikka oonkin äiti. Ja mä kun en ole leikkauksella ollut niin en voi tietää kumpana, leikeltynä vai ei olis parempi esimerkki. Tuskinpa kukaan tietää?
Ja samaa kysyn mitä Blanco, montako lisävuotta tarvitaan että on oikeutettu olemaan onnellinen omassa kehossaan ja ylpeä siitä mitä on, kaikin puolin.

Lainaan Blancoa; "harmittaa kovasti, että aloittaja, joka asiaa pohtinut ja mieltänsä kenties  eliniän ajan kirvelleen asian vienyt  päässään vihdoin päätökseen. kenties pitkään taistellut jo itsensä kanssa haluuko asiaa niin paljonjotta lähtee leikkaukseen. sitten kun hakee vertaistukea, niin lauma ykskantasia ihmisiä vertaa heti kättelyssä barbieksi, jonka koko elämä olisi implanteista kiinni:O"
Ja se että mitä suuremmat rinnat sinusta kertovat? Hmm, vieläkään en ole menossa ottamaan jalkapalloja rinnuksiini, vaan ihan sellaiset tavalliset, tähän kroppaan sopivat, MAX. 80B, mitkä nämä läpyskät OVAT JOSKUS OLLEET. Eli ihan entiseen palaisin. Tuskinpa se myöskään kertoo siitä miten hoidan perheeni ja työni, mutta enpä mä sitä haluakkaan. Kyllähän mä osaan yhtälailla sitä soppakauhaa pyörittää kattilassa oli tissit tai ei, mutta henkinen hyvinvointi menee mulla ihan kaiken muun edelle, ja jos saan tisseillä henkisen hyvinvoinnin kondikseen niin johan tilaan jo lentolippuja ihan mihin vaan että saan sen kondikseen.

Ja happy, kiitos kun tutkiskelet mua noin henk. koht. vaikka et minusta mitään tiedäkkään. :)

tuvitus, oli ihana kuulla toisenlainenkin tarina tisseistä ! 8) Välillä sitä toivoo että oliskin noinpäin tää ongelma, mut ei. :/

Mutta, kuten jo n. sata kertaa oon sanonut että tuskin seuraavaan kahteen vuoteen on mitään mahdollisuutta lennähtää operaatioon niin tässä on kyllä hyvin aikaa tutkiskella vielä vähän lisää itseään ja kelata asiaa taasen sata kertaa läpi. Mieleni oon jo kerran pyörtänyt, muutama vuosi sitten, mutta kas kummaa, sieltä se ajatus on tullut vahvempana kuin koskaan takaisin.

mä voin kertoo sellasen näkökanna et tissit ei oo tehny ainakaa musta ollenkaa onnellista, mulla on sairaan huono itsekuva.. mun mielestä mun kroppa ei oo ollenkaa sopusuhtanen, suurimmaks osaks johtuu mun tisseistä.. oon mielestäni aina näyttäny siltä ku mul ois silikoonit, koska kuppikoko oli ennen raskautta 70D ja nyt en ees haluis tietää mikä se tällä hetkellä on.. oon muuten 167 pitkä ja painan normaalisti about 55kg, mul on aina ollu littana maha ja muutenki oon suhteellisen pieni, mut sit noi järkyttävät tissit.. :o ärsyttää ku mitkää vaatteet ei sovi, ku muuten menis koko xs, mut ei toivookaa että mahtuis tissien kohalta, ja turha edes kuvitella et ostais jonku kauluspaidan tyylisen paidan ku joutuis ostaa jonku m-kokosen, mikä sit roikkuu ja näyttää kamalalta muualta, mut tissien kohalta irvistää.. ja musta tuntuu kaikissa vaatteissa siltä et haluun laittaa tissit tyrkylle, vaikka sitä en todellakaa haluu, mut ne vaan aina näkyy ja on tiellä.. voin siis periaatteessa kuvitella myöski sun tuskas (alottajan siis), ei varmasti oo kivaa jos ei tissejä oo ollenkaa, eikä sen luulis kenenkää muun elämään vaikuttavan jos sä meet rintoihis täytettä hakemaan sen verran että näyttää sopusuhtaselta.. mä antaisin omistani kelle tahansa pari kuppikokoo, jos vaan olis mahollista, jotta ne näyttäis sopusuhtaselta mun omassa kropassa! koita jaksaa niitten sun tissien kaa ja mee ottaa täytettä sitte ku siihen on tilaisuus, jos vaan sillon on mieli vielä sellanen että sinne jotain tarvii! :)

siitä olen samaa mieltä,että tänäpäivänä korjataan liian paljon asioita veitten kera. siitä on tullut pelottavan arkipäiväistä, että ruokatauollakin  mennään vähän botoxia otteleen.

suomessa pitäisi syynätä tarkkaan  psykologien kera kuka  mitäkin ja millä perusteella halluu. että voisikos niitä haluja korvata jotenkin muuten, ja onko perusteet edes oikeita. toivon todella ettei kukaan  lähde muitten vuoksi ihteään leikkailee. sillä muitten kunnioitusta sillä ei todellakaan saa. se rakentuu omassa päässä, ja toivon että mahdollisimman moni kokeilee ensin korjata sen asian sieltä korviensa välistä, ennenkuin lähtee helpoimpaan ja "helpoimpaan" ratkaisuun.

mutta kysympähän  vain, mikä on tarpeeksi mietitty ja pohdittu? montako vuotta ihmisen tulee käydä moraalitaistelua itsensä kanssa, ennenkuin on ansainnut ne?

harmittaa kovasti, että aloittaja, joka asiaa pohtinut ja mieltänsä kenties  eliniän ajan kirvelleen asian vienyt  päässään vihdoin päätökseen. kenties pitkään taistellut jo itsensä kanssa haluuko asiaa niin paljonjotta lähtee leikkaukseen. sitten kun hakee vertaistukea, niin lauma ykskantasia ihmisiä vertaa heti kättelyssä barbieksi, jonka koko elämä olisi implanteista kiinni:O

tulipas hyvää vertaistukea...

toivon,ettei kukaan lähde miettimään veitsen alle menoa ensimmäisenä  vaihtoehtona. se on AINA ääriratkaisu,  olivat ne syyt mitkä tahansa. mutta itse 6v asiaa pohtineena, ja alunåerin vahvasti kauneuskirurgiaa vastaisena rupesin pohtimaan sitä samaa, että  miksi sallisin saman leikkauksen esimerkiksi juuri syövän takia rintansa menettäneille, kuin "luonnollisella" tavalla menettäneille. hei, se syöpäkin on luonnon aiheuttamaa ja elämän mukana tulevaa pahaa:D ja odottamatonta. harva se miettii muutenkaan elämässään että mitä voi ja mitä ei tehä, ettei kroppa kärsi. tottakai sekärsii! ja on luonnollista. mutta entä kun seluonnollisuuttaan mennee saman näköiseksi kuin tapaturmassa menetetty?

sanoisitko vakavissas tosi  hrökorvaiselle pikkunappulalle, joka päivittäin korviaan itkee eikä sen vuoksi  saa ees  kavereita, kun huonon itsetunnon vuoksi syrjäytyymuista. sanoisitko hälle että elä nuin vaan?   itse todennäköisesti tarjoisin tuolle pojalle mahdollisuutta tikatuttaa  ne korvat normaaliksi, jotta lapsi saisi tuntea olevansa normaali ja tasavertainen.

tässäkin. ei minusta tulisi parempaa äitiä tai työntekijää uusilla rinnoilla. sehän olisi  minua itseänivarten hankittu. ei enää tarttisi itkeä sovituskopeissa, tai häpeillä  pukuhuoneissa. kun ei kuudessa vuodessa päässyt sinuiksi sen asian suhteen, niin montakohan lisävuotta pohdinnalle tarvitaan ennenkuin on "oikeutettu" turvautumaan esteettiseen apuun?

Oho, ompas ketju pullistunu. Monta oli sellasta jota peesailen, mut en enää muista nikkejä ku oli niin pitkä luettava. :D

Siis miksi niiden naisten puolesta tarttee suuttua, jotka ovat luonnollisia ja tyytyväisiä itseensä? :D Jos he oikeesti ovat tyytyväisiä ja hyvä itsetunto, niin ei heitä kiinnosta muiden tissit.

Mun mielestä hyvän itsetunnon mitta on se että pystyt olemaan itseä kauniimman ja fiksumman vierellä tuntematta itseäsi huonommaksi, tai ylipäänsä vertailematta itseäsi häneen.

Itsetunto on sellanen joka ei ulkosista parannuksista parane. Se on itseluottamus joka paranee siitä.

Mie en halua itsetunnon vuoks silikoneja, vaan siks et pyrin kaikessa täydellisyyteen. Jos kauniin pyöreet tissit ei muiden naisten mielestä ole täydellistä, niin en ymmärrä miks heidän pitäs vaatia mut pitämään töröttimeni heidän mielikseen.

Ja tavallaan tää ketju on saanu surullisia piirteitä, koska nimenomaa alotuksessa pyydettii vertaistukea. Oishan sen mielipideketjun voinu tehä erikseen, jos mielipitetitä toisten tisseistä omistaa. :)

Mä oon tosi pahoillani naiseni, mutta en jaksanut lukea juuri 7 sivua pidemmälle tätä ketjua enää. 

Mutta happy, lainaan sua "en vaan tajua että jonkun itsekunnioitus ja omatunto on kiinni jostain teennäisestä kauneudesta. hyviä roolimalleja nuorille naisille..."

Mä olen itse nuori nainen, kuten se ehkä nm. selviää. Ikää 22v. enkä ikinä, en ikinä koko 22 vuoden aikana ole ollut tyytyväinen kroppaani. Tai oon, raskausaikana, mutta en haluaisi olla jatkuvasti raskaana.. :D Jos mun itsekunnioitus ja tyytyväisyys omaan itseeni on suurinpiirtein puun juurten tasolla, niin miten mä sillon voin olla hyvä esimerkki muille nuorille ja varsinkin omille lapsilleni? Että jos vain tyydyn omaan asemaani ja ajokoirankorvatisseihin ja mietin sitä päivittäin et oonpa kamalan näkönen, niin sekö on hyvä roolimalli ja esimerkki? Eikö huomattavasti parempi roolimalli olisi nainen, joka voi olla ylpeä omasta kehostaan, oli sitä sitten täytetty tai ei? Omasta mielestäni ainakin olisi.

Ja vielä sen jos sanoisin kertaalleen, että ilman tuota ihanaa lastakin harkitsisin vakavasti tätä asiaa, koska edelleen, en ole ikinä omistanut sellaista povea mikä tähän kehoon kuuluu. Sellaista povea mikä tekee musta naisen, ja voisin vieläpä olla ylpeä siitä.

Ja WK, mä otan suhun yhteyttä sitte. ;D

Happyn väitteeseen, ettei ole yhtään parempi ihminen paranneltuna: kyllä voi olla!

Itelläni tilanne on se, että mul on ihan järjettömän huono itsetunto ja todennäköisesti vääristynyt kehonkuvakin. Nyt oon muuten saanu kroppaa jo siihen kuntoon, että pystyn nauttia elämästä vaatteet päällä, mut paidan riisuminen jopa oman äidin edessä tekee kipeää (siis oikeesti kipeää, rupeaa kurkkua kuristaa ja rintaa painaa), miehestä nyt puhumattakaan. Mulla on ihan nuoresta asti ollu suuri epäluottamus mun kehoon (johtuen siitä, et minut raiskattiin just siinä iässä, kun rupesin omaa seksuaalista identiteettiäni rakentamaan) ja olen ollu just sellanen nuori joka on joutunu kasvamaan aikuiseksi pornollistuvassa maailmassa. Eli siis mulla ei oo minkäälaista käsitystä nuorena muovautunu siitä, minkälainen on oikea nainen. Lopulta saavutin luottamuksen vartaloni kelpaamiseen. Ja sitte tulin raskaaksi. Kiloja tuli 30, rinnat alkoi riippua, arpia joka paikassa. No ei siinä mitään, nää kaikki on hinta siitä, että saa maailman suurimman lahjan. Paitsi että en saanu. Se lahja vietiin multa julmasti ja niin myös se uhrilahja jonka annoin.

Nykytilanne on se, että koska inhoan riisuutua mieheni edessä, niin pelkään avioeroa. Seksiä meillä on liian harvoin, ja en tiedä millon mies kyllästyy torjutuksi tulemiseen kerta toisensa jälkeen. Tästä pelokkaana inhoan päästää miestä illanviettoihin, mutten toki voi niitä kieltääkään. Mut sit lopputulos on se, että kiukuttelen monta päivää ennen ja mökötän monta päivää jälkeen. Ja tää aiheuttaa sit turhia riitoja ja v*tutusta miehelle.

Ja kuten aiemmin on todettu, niitä riippuvia rintoja ei saa kohotettua luonnollisesti. Joten uskallan väittää, että jos korjauttaisin rintani, niin olisin parempi vaimo. Sitä kautta parempi äiti, kun lapset eivät altistuis turhalle kireydelle kotona.

jumala loi naiselle rinnat, siksi ne kuuluu naisen identiteettiin...ei siinä mitään bimboa ole. suuret tissit oli ennen muinoinkin merkki siitä että on hyvä imettäjä. miksi niihin rintoihin luodaan aina seksuaalinen kuva...

onko sulla happy mitään vajavuutta itsessäsi? pystytkö oikeesti astumaan sellaisen saappaisiin jolla on vajavuutta? osaatko ajatella, miltä tuntuu kun ei ole "kokonainen"?

"kukaan ei kyllä tule aikuista ihmistä haukkumaan jos on pienet rinnat, eikö. hän ei myöskään ole yhtään arvostetumpi yksityiselämässä tai työelämässä silikoneilla varustettuna."

kyllä tätä tapahtuu, aikuisten piireissä, se vaan tapahtuu selän takana, ja on raaempaa kuin lasten kiusaus tapaukset. mutta nyt menee jo yli aiheen :) ihan alunperin aloin tästä asiasta siksi kiistellä koska tuollainenkin asia voi toiselle olla kovin herkkä, voi tuhota omaa minuutta ja itseluottamusta. ei kukaan voi sanoa että ei se ole sulle hyvä kun ei se ole mullekkaan...toinen omaa vahvemman itseluottamuksen ja menee elämässä rintarottingilla (niillä olemattomillakin) eteenpäin. mutta toinen tuntee itsensä vajavaiseksi.

JUURIKIN NÄIN WK :) tuota minäkin oon koittanut selittää mut en osannut ;)

kosmeettisiin leikkauksiinkin kuuluu niin laaja skaala(joista silarin poisto tooosi pieni osa, mistä nyt siis kyse on). jos tarkoitat iha kaikkea skaalasta niin voinet varmasti sitte haukkua samalla ystäväni joka leikkautti pienen tyttönsä kasvoilta ison mansikka luomen. niin, eihän tuo ois elämää haitannu, mitä nyt ehkä kovan onnen tytöksi jossain välissä joutunut, kyrpäotsaksi tai kullinaamaksi haukuttaessa...uskon että tyttö äitiään kiittää isompana.

aika kauheeta muuten verrata silareita ja syöpää :( ei oo niinku lähelläkään toisiaan...miksi siis tätä vatvomme???

Tarkoitin tuolla eriasialla sitä että jos impantti hajoo niin se vain poistetaan ja kudos huuhdotaan. syöpäleikkaus vaatii ehkä hiukka enempi tietoa ja taitoa ja suunnittelua, sekä voin jopa väittää että noita syöpäpotilaita on maassa ja maailmassa enemmän ju piloille menneitä silareita. jokaisesta räjähtäneestä silarista uutisoidaan mutta uskallan väittää ettei jokaisesta syövästä ;D

pienempi on asian ytimessä:)

eiköhän näissä potilaissakin ole useampaa kastia. on niitä jotka näkevät  vain ja ainoastaan virheitä ihtessään eikä voi elää niitten kanssa, sitten on ne jotka korjauttaa yhden asian mieleisekseen  ja pysyy jatkossa hiustenvärjäyksessä:)

happy, kuten jo sanoin.  jokaisella on se oma akilleen  kantapäänsä. minnuu ei haittaa se että perse ruhjoutui täyteen arpia, tai että nahka venyy. hampaat on  kuin oravalla. oisihan se kiva jos hartiatkin oisi pienemmät, kroppa muutoinkin sopusuhtaisempi... anyway,ne on minä ite, eikä ne haittaa:) selvisin järjissäni jopa +27stä raskauskilosta, vaikkakin omakuva kävi  koetuksella.

mutta toisille jos  hiusten  menetys olisi mahoton ajatus, jotta pakko olisiperuukki ostaa, niin joillekkin rintojen menetys on vastaava. jotta sitä  hyväksyy kaiken muun kropassaan, mutta täysi rinnattomuus onkin sellainen johon ei vuosien terapioinnillakaan vain totu.

pienempi. joillekkin vain  millainen tahansa esteettinen operaatio luo samointein kuvan tyhmästä blondista, joilleon rakennettu rantapallon  kokoiset ryntäät ja huulet pumpattu  iinesankaksi, naama  botoxista ilmeetön.

täällä ei kukaan väittänyt edes ihannoivansa barbie-kuvaa, tai pitävänsä sitä edes kauniiina. eikä mielestäni pidäkkään mennä sekoittamaan jokaista tähän mielikuvaan, sillä jokaisella taustallaan on omanlaisensa syy:/

happy, tuosta olen ihan samaa mieltä.  jos joku mennee veihtenalle miellyttääkseen miestään, niin ei se liitto siitäkorjaannu.  ihan niinkuin lapsiakaanei  pitäisi tehä korjaamaan liittoa. semenee jos on mennäkseen.

käsittääkseni täällä ei ole kukaan nyt vierittänytkään syitä ukkojen tai median harteille,  vaan jokainen  on tunnustanut  kärsivänsä ihan itse vain niistä paineista.

happy, älähän  nyt mene suurentelemaan  sanojani.

kyseessä ei suinkaan ole pelko tai väite että lapsi pilaisi kropan. sehän on helevetti ihan normaalia jotta tullee kiloja tai raskausarpia ja metritolkulla liikaanahkaa:D mutta jokaisellavoi olla se oma kipukynnyksensä, missä mennään jo liiaksi. toisillejää se metrinenkaistale mahaan,mitä käyvät leikkauttamassa kun  housujen alle taitteleminen käy vaikiaksi. toiset laaseroivat raskausarpiaan  haaleammaksi.  toisille käy niinkin ohrasesti, ettei tisseistä jää edes sitä ajokoiran  korvaa.

eli   jeesusmaria  kristus vain itelles:D lueppa tarkemmin nyt. mie en todellakaan sanonut että raskautuminen oisi syy lähteä veitten alle.

wanhakurppa, älkäät te mein tisseihin puuttuko:D!  sitten joskus kunne lottorahoilla saahaan,niinniistä on laitettu rahaa jemmaan korjauskuluihinkin;))

mie sitävastoin ymmärrän aloittajaa  oikeinhyvin. en puolla kauneusleikkauksia, ne ovat aina ääriratkaisuja, ja helposti vievät potilaan mennessään. monasti onkin itketty kun  liianläheltä on päässyt seuraamaan mitä  käy kun ihminen  jää  niihin koukkuun.

mutta pitkään ja vakaasti harkittuna. jos siussa on  jotain sellaista,joka ei vain vuosien totuttelunkaan  jälkeen vastaa omakuvaasi, ja se saa siut häpeemään ja kainosteleen  ittees, vältteleen sosiaalisia tilanteita jne. niinmiksei sitä voisi korjata?   on hienoa, että  suurin osa ihmisistä tullee toimeen sellaisenaan. enkä  miekään usko että nyt suinkaan kuolen jollen  koskaanniitä tissejä saa:) mutta voin vaan  kuvitella, miten ihanaa oisi kerrankin sovittaa kaupassa vaatteita ilman että ne istuvat kuin henkarissa.  että voisi lkerrankin mennä uimaan tai rannalle ilman että  pitää ommella jokaisesta bikinistä pienempiä  ja sommitella niitä. että saisi kerrankin ostettua  oikeankokoiset liivit, ettei aina tarttisi  niitä silikonitäytteitä liiveihin jotta pieninkin mekko istuisi  päälle. tai ettei aina tarttisi tuntea oloonsa naiseksi pojan ruumiissa. 

se, että oma kroppa vastaisi myös omakuvaa, siitä tässä aloittajakin on valmis maksamaan.