Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

 

Hermot kireellä

Elikkäs meillä on vuoden ja kahden kuukauden ikäinen taapero, joka oli ennen niiiin kiltti ja totteli kun kielsi. Nyt taaperomme tuntuu hävittäneen korvansa eikä kuule mitään mitä hälle sanoo, varsinkaan kiellot eivät uppoa. Oon kokeillu kieltää, ottaa pois kielletyistä tavaroista, kehittää muuta tekemistä, yrittänyt houkutella jne.. En keksi enää mitä pitäisi tehdä, kun poika ei vaan usko. Millä ihmeellä saan lapsen tottelemaan, kun kielletään? Alkaa keinot pikku hiljaa loppua ja hermot kiristyä sitä mukaa..

20.1.2012
elhutu
elhutu

oot sie siinä oikeessa et tietyt asiat helpottaa kun ymmärrys karttuu. Sit vaan tulee aina eteen uusia haasteita ja väännön aiheita ynnä äiteen pinnan venymisharjoitteita. Täällä alkaa oikeesti syntyä jo kysymysmerkkejä ilmaan aiheesta tajuaako toi lapsi ikinä välittää tavaroista ja asioista ympärillään. Että tahallinen rikkominen ei ole kivaa, vaikka siitä jonka lelu rikotaan. Siis empatiakyvyn kehittyminen olisi kauhean kiva juttu. Ja ylipäätään asioitten arvostaminen. Tätä on nyt reilu vuosi yritetty takoa pieneen päähän tuloksettomasti. Ei saa rikkoa kun a) itselle tulee jonkin ajan päästä paha mieli b) jollekin muulle tulee paha mieli.

Tässä männäviikolla kaupassa oltiin ja poika meni kattelee semmosta lego-mainosjuttua jossa oli legoja lasin takana ja siihen vinolasille heijastettiin yläpuolisesta projektorista kuvaa jossa legoukot eli niitten legojen keskellä. Ja poika sanoo mulle ku tuun siihen viereen, että mä haluaisin rikkoa ton lasin tosta. Kysyin miksi ja vastaus oli et kun hän haluaisi siirtää tota yhtä venettä kauemmaksi.

Saatiin sitten hiukka isompi keskustelu aikaiseksi aiheesta miksi ei saa rikkoa tavaroita, omia eikä muiden. Sisältäen korvausvelvoitteet ynnä muut jotka varmasti meni yli hilseen jota hujahti. Kehuin kyllä et hyvä kun kertoi mulle eikä vaan menny omin päin hajottamaan. Siinä olisi äitee ehkä hetken haronut päätään ja repinyt hiuksia päästään.

24.1.2012
misukka
misukka
3 years, 6-month-old toddler

Siis varmasti juu jatkuu uhmat ja ne komennuksen kohteet muuttuu, mut et sellain päätön koheltaminen helpottais jossaki kohtaa, ja siihen heitin ton arvion et kolmen vuoden tienoilla. Niikö et opittas kävelee tiellä, eikä aina juostas auton alle jos ees vilaukselta sellasen näkee. Tai ettei just esimerkiks joka kerta nukkumaa käydes revi kaikkii lakanoita irti. Tai et kun mennään kauppaan ni siel ei ole tarkotus kaataa kaikki hyllyjä, vaan kerätä ostoksia koriin/kärryyn. jne... Jos kukaan tajuu pointtia. :D Ja et oppis tekeen asioita.. Niikö esimerkiks leikkii leluilla tai piirteleen paperille, tai joskus jopa ehkä askarteleen tai leipoon. Ettei kaikki olis sellasta päätöntä riehumista.

Ei ollu tarkotus mitenkä vähätellä isompien lasten vanhempia, et niil ois helpompaa, jos tää nyt niin otettiin. Ajattelin vaa et oma elämä tuntus helpommalta siinä kohtaa kun laps parka osais puhua. Vaik niin mua kyl peloteltiin sillonki ku ootin lapsen liikkelle lähtöä... Ei ois saanu oottaa ku sillon joutuu alkaa vahtia lasta... Mut mun mielestä se vahtiminen oli satakertaa helpompaa ku kuulla turhautuneen lapsen epätoivosta karjumista. :D

24.1.2012
Sralla
Sralla

No kyllä se Sralla osittain oikeessakin on.. itellä ei oo kun yksi lapsi 1v5kk joka ei siis usko mitään,ei auta kiellot ei poisviennit ei siis mikään, ja toi onnellisen mainitsema neuvo,että vauhilla tilanteesta pois ois meiän poitsulle se unelmajuttu, sekös se kivaa ois että vauhilla pääsis paikasta toiseen :D 

Mutta siis kun siskoni lapsia oon katellu niin ei nekään pienenä mitään oo uskonu  mutta kyllä ne siinä 3v on alkanu tajuun että jotain ei saa tehä, esim. joihinkin laatikoihin ei saa mennä, cdlevyjä ei heitellä ja naarmutella, digibokseja ja muita laitteita ei räplätä ellei niitä käytetä jne jne. että kyllä se ymmärryskin auttaa asiaan...tai kai niitä taulapäitäkin sitten on...siis tottakai lapset on uteliaita vaikka ikää tuleekin, mut tajuu että joku voi mennä rikki, ei reilu 1v tajua että lasi menee rikki kun sen tiputtaa, kyllä 3v taas tajuaa ja jos niin tekee niin se on sit ihan tahallista...

24.1.2012
Lintu4
Lintu4

Sitä pitää vaan viedä pois pahanteosta ja tolkuttaa että kiellettyihin paikkoihin ei mennä. Äidin pitää siis olla kuin rikkinäinen levysoitin joka toistaa samaa aina vaan. Asiaa toki helpottaa jos isi auttaisi aina välillä tuossa urakassa. Myöhemmin nimittäin hommasta ei tule mitään jos te vanhemmat ette ole samoilla linjoilla kasvatuksessa. Hyvin nopsaan se juuri omaa tahtoaan löytävä vauveliini ei olekaan enää niin pieni ja tietää kyllä mistä narusta vetää jos toinen vanhemmista on kovinkin paljon lepsumpi kuin toinen.

Ja sralla, ei se ymmärryksen kehittyminen helpota tilannetta, tulee vaan lisää mutkia matkaan. Meidän liki 6 vuotiaalla on edelleen korvat hukassa ja jos korvat löytyy ni ymmärrys on unohtunut jonnekin nurkan taakse. Ja yleinen välittäminen mistään on aivan utopistinen ajatus. Millään ei ole mitään väliä, tietää kyllä muttei välitä eikä kiinnosta.

Eli tuommoinen 1v on vielä ihan oikeasti helppo tapaus kun sille pitää vaan jankuttaa kunnes asia menee perille. Ja kai tuo meiän 6vkin on helppo varrattuna siihen mitä tuleman pitää teini-iässä kun pitäisi vielä kaikkien tempausten jälkeen yrittää luottaa siihen lapseen ja sen selviytymiseen elämässä.

24.1.2012
misukka
misukka
3 years, 6-month-old toddler

Kait se pitää vaan yrittää laittaa ne hermot kuntoon, meillä on aina niin että minä saan olla kieltämässä ja ottamassa poissa kun mies on "lepsumpi" joten illastakaan ei saa hirveästi omaa rauhaa, vaikka mies olisikin kotona. Jospa se siitä ajan kanssa taas lähtee sujumaan :). Ihana kuulla etten ole ainoa jolla on omaatahtoaan hakeva lapsi.

24.1.2012
elhutu
elhutu

No mie aattelen niin et tää on nyt sitä kasvattamista. :) Niin kauan kielletään et menee päähän. sitä on nyt takana 15kk, katotaan millon menee päähän. :) Kyl mie uskosin et joku tolkku tulee siinä 3 vuoden korvilla, kun ymmärrys ja puheyky paranee. :)

23.1.2012
Sralla
Sralla

Eipä siinä auta kait muu kuin aika... Meillä puoltoista vuotias tyttö ja uhmaa alko tulla aika pian vuoden iän jälkeen. Joku tossa mainitsikin, että kieltää vähäeleisesti eikä tee suurta numeroa, niin se meillä toimii parhaiten, mutta vaatii itseltä aika pitkää pinnaa ja varsinkin väsyneenä sitä pinnaa ei yleensä löydy...  Huomiotahan lapsi hakee ja jos lapsi ei ymmärrä välttämättä eroa siitä onko se huomio ns. hyvää vai pahaa. Eli se että vanhempi suuttuu voi olla lapsesta vaan hassua ja jos ei saa riittäävää huomiota muuten, niin kyllä hän tietää millä sitä huomiota sitten saa. Joten mitä vähemmän kiinnittää huomiota siihen huonoon käyttäytymiseen ja yrittää vaan sinnikkäästi viedä huomiota johonkin sallittuun leluun tai puuhaan. Meillä paras houkutin on lemmikkikissa. Eli jos ei muu auta, niin kysymys, "missä kissa on", yleensä auttaa asiaan. "missä pallo?" toimi myös pitkään, mutta nyt se on jo vanha juttu ja tilalle yritetään keksiä uutta huippulelua... :) Vanhoja leluja voi myös piilottaa ylähyllylle, jolloin niistä tulee kiinnostavampia, kun ne ei ole kokoajan saatavilla ja heti kun lapsi lähtee pahoille teille, niin voi osoittaa leulua ylähyllyllä ja ihmetellä, että mikäs se siellä onkaan. Ja jos lapsen saa kiinnostumaan, saa hän palkinnoksi lopulta sen lelun. Huijaaminen on välillä noiden pienten kanssa välttämätöntä ja mielikuvitusta vain kehiin! Välillä voi suuttua ja huutaakin, että saa purettua tunteitaan, mutta jos koko aika kihisee, lapsi tottuu siihenkin käytökseen, eikä kieltäminen ja hermostuminen todellakaan toimi. Mitä harvemmin joutuu korottamaan ääntään tai ylipäätään kieltämään, sitä paremmin se toimii.

23.1.2012
Taikatyttö
Taikatyttö

ei kai tuohon vielä auta ko sanoa että ei ja viiä pois.... itekkin syyllistyn huutamiseen ja harmostumiseen mutta ihminen sitä miekii vaan oon ;D mutta helpottaa se viimestään 30 vuoden päästä ko pääset sanomaan että "et siekää kuunnellu tuon ikäsenä"

22.1.2012
imppuliina
imppuliina

Joo täällä kans ei auta mikään...

22.1.2012
Lintu4
Lintu4

Meillä on taapero uhmannut 1 v lähtien. Kokoajan vaan pahenee. Nyt ikää 1 v 5 kk ja ihan kauheita raivareita saadaan. Jos et ole huomaavinaankaan kaikki hajoaa. Jos puutut niin karjutaan ja uhmataan. Tempperamenttia on vaikka muille jaksaa.

22.1.2012
Pieniminä
Pieniminä

Oon yrittäny viedä poissa ja antaa jotain muuta tekemistä, vaan heti kun silmä välttää niin taas ollaan kuumaa uunia menossa tökkimään tai rikkomaan dvd:tä..

Tässä varmaan tarvittas sitä pitkäjänteisyyttä, mitä en satu hirveästi omistamaan :D.

20.1.2012
elhutu
elhutu

meillä ei oo ainakaan toiminut mikään :D ainoastaan jos vieras ihminen tai eno kieltää niin tottelee. tyttö 1vkohta6kk.  ja ei ole totellut kuin ehkä alle vuosikkaana vähän. ja nyt on ihanaa vielä noi selälleen heittäytymiset ja tahalliset teot olleet pitkään myös. ihana tempperamentti kun ei saa auttaa yhtään ja jos joku ei heti onnistu niin järkyttävä raivari.

20.1.2012
mustikka88
mustikka88
3 years, 11-month-old toddler
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...