Ymmärrän!
Tällä hetkellä rv36 ja itselle pelko ilmestyi vasta nyt. Muuten olen ollut koko raskauden rauhallisin mielin, mutta yhtäkkiä iski pelko, että mitä jos käykin jotain.
Vauva liikkuu edelleen ja hikkaa on joka päivä, mutta ehkä liikkeiden muuttumisen takia alkoi pelottaa. Muut kertovat, että liikkeet tuntuvat voimakkaammin loppuajasta, mutta oma kokemus on päinvastainen. Onneksi muutaman päivän päästä neuvolakäynti, niin saan kenties taas mielenrauhan.

Kuulostaa hyvin tutulta. 14.2 kävin neuvolassa ja siellä hän oli ja sydänäänet löytyi. Mieleni rauhoittui 2 päiväksi ja nyt pelot iskivät uudelleen takaisin. Ehkä johtuen vähentyneistä raskausoireista, jotka huolettavat.
Mutta ehkä on itsekin yritettävä muistaa, ettei keskenmenoa voi mitenkään estää, kukaan ei sille mahda mitään.
Kovasti itse yritän aina ajatella, että kaikelle on tarkoitus. Mutta harvoinpa tuo auttaa, kun oikein lujaa ahdistaa.

Samaistun täysin. Olen tällä hetkellä raskaana rv17 ja pelko menettämisestä on edelleen läsnä. Tämä on toinen raskauteni ja ensimmäinen päättyi surullisesti 12 viikon ultrassa todettuun keskenmenon. Ensimmäisessä en osannut juuri pelätä että mitään kävisi mutta kävi silti. Tällä kertaa pelkään senkin edestä ja pelastus itselle on ollut kotidoppleri. Jakaa mielipiteitä toki, mutta helpottaa omaa oloa valtavan paljon kun voi kotona kuulla sikiön sydänäänet. Kuulin ne itse 10 viikolta eteenpäin mutta kaikilla ei vielä noin aikaisin kuulu, mikä sekin voi aiheuttaa suotta ahdistusta.
Täytyy koittaa muistuttaa itselle ettei omalla huolehtimisella voi vaikuttaa siihen miten asiat menee. Todennäköisyydet on sen puolella että kaikki tulee kohdallasi sujumaan hienosti! Toivottavasti pystyt myös nauttimaan raskaudesta 😊

Onnea vauvanodotukseen.
Olet varmasti ollut jo yhteydessä neuvolan terveydenhoitajaasi.
On mahdollista päästä myös neuvolapsykologin kanssa puhumaan. Tähän tarvitset lähetteen.

Varhaisultrassa on myös mahdollista käydä.

Erittäin tuttu tunne. Meillä takana 8 vuotta yrittämistä ja vähän jo luovutusmielialaa ilmassa itsellä. Nyt kuitenkin tammikuussa tuli ilouutisia ja mennään rv 6.
Ensimmäiset viikot kun sai tietää, joka kerta kun kävi vessassa, piti tarkistaa, että ei vain ole verta mukana paperissa. Tästä vähän jo sentään päässyt yli.
Edelleen kokoajan mielessä, että mitä jos.. ensimmäinen neuvola käynti tulossa 28.2. Ja ei olla uskallettu kertoa kellekään, jos meneekin kesken nii ei tarvii sitten selitellä mitään. Ehkä tällä myös suojelee itseänsä, että voi olla omassa kuplassa sekä hyvässä, että mahdollisessa pahassa.
Rohkeesti ollaan alettu miettiä nimiä kuitenkin ja suunniteltu tulevaa. 💛💛

Ymmärrän sinun huolesi! Itse olen yhden lapsen synnyttänyt ja nyt olen 10 viikolla raskaana. Olen jo sen ikäinen että voi tulla vaikka mitä komplikaatioita sekä pahoinvointi on ollut ihan erilaista kuin ensimmäinen synnytyksen aikana. Olen ajatellut että kun tämän raskauden alun selvitä ja pahoinvointi vähenee niin sitten eteenpäin.

Ymmärrän täysin. Välillä mennyt ihan hysteriaan asti. Onneksi oireet on tosi vähäisiä, mutta samalla se pelottaa vielä enemmän. Ultra vasta viikon päästä. Olisin halunnut päästä tosi paljon aikasemmin, mutta jonot.. aikasemmin on mahdollista päästä vaan yhdellä yksityisellä ja se maksaa niin paljon, että sillä helposti sais ostettu uuden tiskarin. Ajattelin siihen ultran jälkeen kertoa perheelle. Ja ekä raskaus kanssa

Tämä kommentti on poistettu käyttäjän toimesta.

Itsellä vähän sama, mutta en niinkään keskenmenoa, vaan sitä, että ultrassa paljastuu jälleen jotain.

Sain viime toukokuussa tietää ensimmäisen kerran, että olen raskaana. Kaikki meni loistavasti ensimmäiseen ultraan saakka, joka romahdutti maailmani. Niskaturvotus oli yli 10 mm ja saimme suoraan lähetteen jatkotutkimuksiin, jossa todettiin myös muita rakennepoikkeavuuksia. Päädyimme tuolloin keskeyttämään raskauden, koska todennäköisyydet terveeseen lapseen oli olemattomat.

Luonnollisesti en ole voinut samalla tavalla nauttia tästä raskaudesta. Olen mennyt aikalailla päivä kerrallaan ja odotan vain seuravaaksi sitä ultraa, joka on nyt varattu 23.2.. Stressi ei ole hyväksi tässä tilanteessa, mutta vaikea olla stressaamatta.

Tsemppiä sinne!!