Mieheni on suomalainen ja minä meksikolainen. Puhumme kotona englantia mutta mä puhun vauvalle espanja ja mieheni suomea. Hän tulee kotona oppimaan 3 kieltä

Itse olen suomalainen ja isä marokkolainen haluisin että lapsi oppisi isän puolelta marokkolaisia tapoja, kulttuuria, kiletä jne

Meillä on on nyt neiljäs lapsi tulossa kaksi ensimmäistä ovat suomi-nigeria liitosta joka kesti 12 vuotta ja 3v ja tämä uusi tuleva vauva ovat suomi-kamerun liitosta. Meillä yhdessä puhutaan englantia. Meille on ollut hyötyä, että vanhemmat puhuvat sitä kieltä mikä on heidän äidinkielensä tai vahvinkielensä ja meillä se on ollut isällä englanti ja minulla suomi.
Meillä kyllä näkyy ruuassa aika paljonkin monikulttuurisuus. Yhtenä päivänä voi olla makaroonilaatikoa ja toisena keittobanaania, chilistä lihaa ja avokaadoa.
Myös yhteisöllisyys on tärkeää mieheni kultttuurissa ja sitä myös kunnioitamme, mutta suomalaisena olen asettanut sille kuitenkin tityt rajat koska en halua esim. ilmoitta vieraita kotiin moneksi päiväksi.
Uskonnossa ei näy kun olemme kumpikin protestanttisia kritittyjä. On monta asiaa, mitkä olen itsekin toivonut, että isä opettaisi lapsilleen, jotta lapset oppivat tuntemaan kummatkin kultturit mistä tulevat ja identiteetti kehittyisi vahvaksi ja tasapainoiseksi sen suhteen. On hyvä tietää mistä tulee ja mistä on kotoisin.

Ja mä oon kans kuullu ton et yks aikuinen puhuu sitä yhtä kieltä... Itsehän olen puhunu ja puhun edelleen suomea ja ruotsia lapsilleni, välillä vedetään jompaa kumpaa ja välillä vaihdetaan kesken kaiken 😂 en ole itse kokenut tämän olleen haitaksi kielen kehitykselle koska jokainen kaksikielinen lapsi unohtelee välillä jonkun sanan yhdellä kielellä mutta muistaa sen toisella ja sit puhutaan ihan ristiin

Baby 11k, meidän esikoinen on nyt ykkösellä ja edelleen menee ruotsi ja suomi sekasin 🙈 mutta niin menee kyllä minullakin + että täälläpäin missä me asutaan on normaalia että joka toinen sana on suomeks vaikka ruotsia puhutaankin 😂 mutta joo, varmasti pitää paikkaansa että vasta iän myötä oppii erottaa että kyseessä on eri kieli, esim esikoinen aikoinaan laski 1-10 englanniksi kun kysyin osaako laskea ruotsiksi... Toki ne on todella lähellä toisiaan noilla kielillä ne numerot mutta hän luuli oikeesti laskevansa ruotsiks 😁

Minä olen suomenruotsalainen ja isä on marokkolainen. Itse puhun omaa äidinkieltäni lapselle, eli ruotsia, ja isä puhuu arabiaa. Meidän vanhempien yhteinen kieli on englanti, sillä mieheni suomi ei oli erinomainen eikä kommunikointi suomen kielellä tunnu kummastakaan luontevalta.

Lapsen äidinkieli on ruotsi ja suomea hän kuulee muilta sukulaisilta ja myös siskopuoli joka on luonamme melkein joka viikonloppu puhuu lapselle suomea (ei osaa muita kieliä). Olen pohtinut suomenkielistä hoitopaikkaa kun on sen aika, sillä minulle on tottakai tärkeää että osaa myöhemmin puhua myös suomea sujuvasti.

Neuvolassa on painotettu monikielisyyden olevan ok, kunhan kaikki puhuvat systemaattisesti omaa äidinkieltään. Olen lulenut että vasta juuri ennen kouluikää lapset oppivat erottelemaan eri kielet, joten ennen sitä on normaalia jos kielet menevät lapsella sekaisin. Itsekin puhun 3 kieltä sujuvasti, joten en ole kovin huolissani.

Tyttö on nyt 11 kk, eikä osaa vielä muita sanoja kuin mamma ja nam 😁

Meillä lasta odotetaan syntyväksi vasta huhtikuussa, mutta tarkoitus on kasvattaa lapsi kaksikieliseksi. Itse olen suomalainen ja isä tulee Kolumbiasta eli suomi ja espanja kielinä. Ehdottomasti ajattelen, että kaksikielisyys on rikkaus ja on tärkeää, että lapsi pystyy kommunikoimaan myös isänsä puolen suvun kanssa.
Kulttuurillisia eroja on vielä vaikea sanoa, mutta mitä olen miehen ja esikoisensa yhdessäoloa seurannut, niin en usko että mitään kovin räikeitä eroja ainakaan olisi luvassa...

No ei ehkä ihan sama tilanne koska kyseessä suomi ja ruotsi jotka on Suomen kieliä 😁 mutta molempia oppivat joten ovat siis kaksikielisiä, helpompi opettaa nyt kaksi kieltä kun sitten aikuisiällä.... Kulttuurillisia eroja nyt ei yhtä radikaalisti tietenkään ole koska kyseessä oman maan kaksi kieltä jne. Mutta on suomenruotsalaisilla niitä omia juttuja mitä sitten suomenkieliset suomalaiset ei tee joten jotain pientä ei niinkään merkittävää. Ja tuohon että yhteiskunta tukee niin joo ja ei, riippuu niin paikasta/tilanteesta/ihmisistä jne jne... Mutta mun mielestä olisi tärkeetä opettaa myös suomenkieltä jos täällä meinaa asua, lähinnä siksi että se on se kieli mitä täällä käytetään ku ei me suomalaiset osata esim noita teidän kieliä. Joo toki oppii tarhassa mutta riittääkö se jos sitä ei käytä myös kotona säännöllisesti

Meillä on suomenkielinen perhe.
Ajattelen niin, että kannattaa jo kotona panostaa lapsen monikielisyyteen.
Yhteiskunta tukee sitä myös, lapsen ja perheen kohdalla. Päivähoitopalveluita saa usealla eri kielellä. Jo siellä lapsi saa S2-opetusta, mikä tarkoittaa, että lapsen äidinkieli ei ole suomi. Oman äidinkielen opetus jatkuu myös peruskoulussa.
Myös esimerkiksi kirjastot tukevat asiakkaiden monikulttuurista toimintaa, sekä lapsen oman äidinkielen, että suomen kielen kehittymistä. Tämä tapahtuu mm. satutuntien, askartelun ja muun järjestetyn toiminnan avulla.

Hei, oma äidinkieleni on Albania ja mieheni Somalia. Minä puhun omaa äidinkieltäni ja mieheni puhuu omaa äidinkieltään ja yhdessä sitten puhumme Suomea. Olen huomannut, että ainaski 1v lapsemme ymmärtää molempien kieltä, koska olemme puhuneet syntymästä asti ja molemmille on todella tärkeetä että kieltämme osaa ( neuvolassa myös painostettu tosi paljon puhumaan/lukemaan/laittamaan piirrettyjä meidän omalla kielellämme) päiväkodissa oppii sitten suomea. Onhan se tietenki rikkaus jos on sitä eri kulttuuria. Meidän lapsesta tulee 2 kielinen ( Albania ja Somalia) Suomi sitten saa tulla perässä meitä ei yhtään haittaa jos ei ihan täydellistä Suomea osaa. Meillä mennyt hyvin tähän asti ja osaa jo muutaman sanan Albaniaksi.