Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

 

Synnytyspelko

Odotan ensimmäistä lasta. Takana keskeytynyt keskenmeno, johon sain cytotecit ja minut pistettiin kotiin. Kokemus oli kivun ja pelon takia hyvin traumaattinen. En saanut mitään apua jälkipuintiin. Nyt pelkään synnytystä ja mietin asiaa koko ajan. Tänään huomasin kesken asiakastapaamisen miettiväni mitä pitäisi sanoa, että saan sektion. Ensin pelkäsin keskenmenoa ja nyt pelkään synnytystä. Tässä ei ole mitään järkeä. En luota tippaakaan hoitohenkilökuntaan, koska keskenmeno ja tyhjennys hoidettiin niin helvetin huonosti. En luota, että saan tarpeellista kivunlievitystä enkä luota siihen, että synnytys käynnistyy itsestään. En myöskään luota, että lapsen kokoarvio menee oikein tai että kapea lantioni sopii synnytykseen. En tiedä mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä. Olen yrittänyt lukea asiallista tietoa synnytyksestä ja joka paikassa puhutaan kuinka käynnistykset ovat lisääntyneet jne. Äitini synnytti minut imukupilla ja käynnistyksellä. Pelkään, että sama käy nyt minulle.

12.9.2019
Neja
Neja
1-month-old baby

Asiasta kannattaa tosiaan puhua neuvolassa, ja jos vauvan koko arveluttaa me ainakin päästiin ylimääräiseen ultraan jossa tehtiin viä kokoarvio. Synnytyspelko on varmaan kaikilla ekaa odottavilla, itsellä ainakin kun ei yhtään tiennyt mitä odottaa (ehkä vähän huonosti sanottu😂) tai että meneekö kaikki hyvin. Loppuraskaudessa vatsani oli niin iso ja olo niin tukala että unohdin synnytyspelkoni koska halusin vauvan vaan ulos😆 synnytys käynnistettiin 39+1 koska viimeisin kokoarvio oli 4kg...synnytys kesti reilut 14h ja vauva syntyi lopulta sektiolla. Nyt toista odottaessa on erilaiset pelot, pelkään sektiota koska haluaisin synnyttää alateitse. Toipuminen kesti pitkään ja jouduin päivät pärjäämään yksin kun mies oli töissä. Kivut oli kamalat vaikka jätinkin särkylääkkeet oikeestaan heti kotio päästyä, ainoastaan yöksi otin lääkettä. Tsemppiä sulle odotukseen🥰

17.9.2019
taaperonäiti
taaperonäiti

Niin ja minulla oli tarkoitus synnyttää ilman kivunlievitystä, mutta synnytys harvoin menee niinkuin suunnittelee, joten lopulta 7 tunnin kohdalla kun supistuksia tuli parin minuutin välein, päädyin itsekin ottamaan kivunlievitystä.. Sitten tuli vielä pitkittynyt ponnistusvaihe (joka kyllä tuntui ehkä vartilta, vaikka kesti tunnin, kun kipua en tuntenut siinä adrenaliinihuumassa ja epiduraalin jälkivaikutuksissa) kun vauva oli sen verran isokokoinen.. Lopulta jouduttiin tekemään juuri se pelkäämäni episiotomia ja imukuppiavustus ja jälkikäteen ommella haavat kiinni.. Olin kuukauden verran järkyttynyt siitä, miten synnytys meni, koska minulla oli jo lähtökohtaisesti piikkikammo.. Mutta nyt kun muistelen asiaa miltei puolen vuoden päästä, menisin koska tahansa uudestaan, sillä palkinto oli niin suuri

17.9.2019
roopsukka
roopsukka
7-month-old baby

Itselläni oli samanlainen tilanne, eli keskeytynyt keskenmeno takana ja ensimmäinen lapsi syntyi nyt maaliskuussa. Keskenmenoon en saanut mitään apua vaan annettiin cytotecit kotiin ja sanottiin et ota nää ja särkylääkettä päälle. Soitettiin apuakin kun vaan istuin vessan lattialla, itkin ja oksensin, mut yksin oli kuitenkin kestettävä. Luulen, että tuo on ihan normaali käytäntö tyhjennyksessä, mutta synnytys on sitten ihan toinen juttu! Meillä ainakin annettiin kaikki kipulääkkeet mitä halusi juuri siinä vaiheessa kun halusi, mitään kuitenkaan tyrkyttämättä. Olihan sekin kivuliasta, mutta tieto siitä, että kohta saa oman vauvan syliin -ELÄVÄNÄ- auttoi huomattavasti sietämään kipua. Eli pelko pois, olet hyvissä käsissä! Keskenmenoa pidetään vaan lääketieteellisesti niin pienenä ja "normaalina" juttuna, että ei tajuta, kuinka se joillekin voi olla aivan todella rankka myös fyysisesti. Joillakinhan tyhjennys on vain kuin aavistuksen runsaammat menkat.. Mut synnytykseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti aivan eri tavalla, joten hoitokin on sen mukaista.

17.9.2019
roopsukka
roopsukka
7-month-old baby

Suosittelen lukemaan Ina May gaskinin guide to childbirth kirjan, se voi osaltaan helpottaa pelkoja. Hyvä kirja kaikille synnytyksen valmistautuville! Tärkeää että synnytyksen tulee mukaan joku johon voit luottaa, joka pitää puoliaisi ja hyvä tehdä toivomuslista ja huolehtia että tukihenkilö tietää toiveesi.

15.9.2019
Minnya
Minnya
11-month-old baby

Tää sivu näyttää että sulla on vastasyntynyt? Tämä ei ilmeisesti vielä pidä paikkaansa... Suosittelen puhumaan asiasta neuvolassa, oikean henkilön kanssa puhuminen voi saada pelon häviämään tai edes helpottumaan. Lisäksi synnytystapa-arviointi olisi varmaan kohdillaan jos epäilet ettei alateitse voisi syntyä? Itsellä yks alatiesynnytys, yks keskeytynyt/tyhjennys ja sit yks sektio takana... Alatietä suosittelen vaikka sektio on helppo tapa synnyttää mutta se on iso leikkaus ja ne kivut sen jälkeen ja kaikki muu mitä se sisältää nii alatiesynnytys on pientä siihen verrattuna.

15.9.2019
Moiskan92
Moiskan92
10-month-old baby
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...