Minulla ja sisaruksillani on jokaisella 4 kummia. Pojalleni olisin halunnut 4, mutta hänellä on 3 kummia, sillä erään kummiehdokkaan kanssa meni sukset ristiin ennen vauvan syntymää. Luultavasti seuraavatkin mahdolliset lapset saavat 3-4 kummia/lapsi.

Tulipa mieleen vielä semmoinenkin juttu, etyä jos on ajateltu, että ei tehdä kuin yksi lapsi, niin voi olla "ylitarjontaa" kummeista ja ehkä painettakin päästää halukkaat kummiksi.

Jos taas suunnitelmissa saada useampikin muksu, niin kummin tehtävää voi vähän jakaa useammalle lapselle.

Meillä suunnitelmissa oli 3 lasta joten kummit on jakautuneet vähän sen mukaan.

Veljeni lapsella on 8 kummia (4 pariskuntaa), joka tuntuu kyllä suurelta määrältä mutta heillä onkin paljon ystäviä joita pyytää. Minulla itselläni on 3 kummia, kuten myös pojalla, joka on omasta mielestäni hyvä määrä :)

Niin mulle kummissa yksi tärkeä kriteeri on myös luottamus.. Eli sen on oltava sellainen jolle pystyisin luottaa lapseni hoitoon.. Ja uskaltaisin antaa viettää aikaa kahden..
Ja mä olen siinä mielessä tosi tarkka eli siihen ei kuka tahansa kelpaa 😅
Eli en haluais sellaista kummia joka kyllä viettäis aikaa lapsen kanssa mutta ei saa koska en uskalla antaa lasta hänen matkaan.. Se ois väärin sekä kummia että lasta kohtaan.. Että se on meillä myös ollu kriteerinä..

Meillä ei edes olisi niin paljon hyviä ystäviä että heistä ois riittänyt kaikille kummeiksi, kun haluan kuitenkin että kummi ois läheinen.. Ja sitten haluan että kaikilla on eri kummit..
Musta ei tarvi olla kummi Jotta voisi kuulua siihen lapsen "tukijoukkoon" 😊 Mun serkku oli erittäin tärkeä tuki ja apu meidän perheelle esikoisen aikaan vaikkei kummi ollutkaan.. Kyllä hänestä tuli kummi sitten toiselle,mutta hän ei tarvinut sitä kummin titteliä voidakseen olla lapselle tärkeä ja läheinen.. Ja kuten aloittaja itse totesi hänellä kuitenkin kummeista on vain 2 "jäljellä"
Eli toisin sanoen,kummi titteli ei takaa sitä että ihminen kuuluisi lapsen tukiverkkoon ja sitten taas kuuluakseen siihen ei tarvitse titteliä..
Itse en ole saanut kunniaa olla kummi kenellekään,mutta olen silti ollut monelle lapselle tärkeä ja odotettu kyläiliä ilman sitä titteliä..

Ja mun veli taas on kummi lapselle jolla on monta kummia ja lisäksi kaikki on sen lapsen äidin kavereita ja mun veli on sitten sen isän valitsema niin hän ei pidä tehtäväänsä erityisenä,eikä hän edes kauheasti tapaa lasta koska yhteyden pito on aika yksipuolista eli veli jos kyselee kuulumisia niin saa tietää lapsesta jotain,muuten ei juurikaan.. Ja tähän lisäksi se että heillä paljon muitakin kummeja niin veljelle tullut ajatus että hän kummi vain ettei kaikki kummit olisi äidin kavereita vaan että isäkin sai jonkun valita.. Niin ja lahja toiveet kyllä saavuttavat kummin kysymättäkin..
Eli hyvin voi tulla tälläisiä ajatuksia jos on joku kummi numero 10

En muista enää, kuka sanoi tuosta, että jos tosi monta kummia niin se helposti passivoi kun voi ajatella, että joku muu hoitaa.

Mä luulen, ettei kummin tehtävä ole henkilölle niin spesiaali enää jos omalla kummilapsella on 5 tai 6 muutakin kummia.

Toki, eihän se toisille kuulu vaikka olisi 10 kummia.

Meillä ei tosin lähipiirissä edes ole niin montaa ihmistä joiden kanssa ollaan säännöllisesti yhteydessä.

Ja suht pitkälle ajattelin ja ajattelen edelleen, että sukulaiset on sukulaisia ja sukulaisista ei tehdä kummeja.

Tosin heti poikkeuksena oli mun enoni, joka oli esikon sylikummi. Mutta siinä suurin syy oli, että hän olisi niin mielellään halunnut olla mun kummini mutta mua ei ole kastettu. Joten ajattelin tarjota kunnian olla meidän esikon kummi. Ja mielellään olikin.

Pienimmällä on sitten miehen veli vaimoineen kummina. Muuten kaikki kummit on ystäväpiiristä.

Minusta taas 6 tai 7 kummia lapsella viittaa suurperheeseen ja agraariympäristöön. Suku ja kummit taitaa silloin olla todella tiiviisti lapsen ja lapsen perheen kanssa tekemisissä.

Harvemmin taitaa lapsella noin montaa kummia olla.

musta on omal tavalla huvittavaa ku kaikki just puhuu tosta 2-4 määrästä. ite ajattelen sen sillee et käytännössä mitä isompi "tukiympäristö" lapsella on ensimmäisinä vuosina, vaikuttaa se myös paljon tulevaisuuteen.

Mä olen kieltäytynyt kummiudesta. Kyseessä oli ystävä jonka kanssa meillä on, tai oli ainakin siihen aikaan vähän on-off suhde. Tuntui et ois ollu tosi epäreilua lasta kohtaan jos en tapaa häntä koska meillä aikuisilla ois sukset ristissä.

Munkin mielestä on parempi kieltäytyä kummiudesta kuin ryhtyä kummiksi ja sitten ei koskaan tapaa lasta tai ole muutenkaan kiinnostunut.. Vaikka jotkut loukkaantuu kiektäytymisestä,mutta itse näen sen parempana kuin että otetaan virka vastaan ja kastajaisten jälkeen nähdään lasta vain synttäri päivinä jos silloinkaan..

Tulevaisuuttahan ei koskaan voi tietää mitä tulee.. Meillä oli esikoisella toinen kummeista joka oli meillä valehtelematta joka päivä siitä en ois voinut kuvitella että yhteyden pito loppuu tai että venyisi kuukausien mittaiseksi,mutta sitten hän alkoi seurustella naisen kanssa joka oli sairaalloisen mustasukkainen meidän pojalle mun veljestä.. Se ei halunnut että tapaavat ja että hän käy meillä kylässä eikä heillä saanut käydä jne. Niin hänestä tuli juuri sellainen kummi jota näkee vain silloin tällöin ja joka korvaa lahjoilla sitä ettei pysty oleen läsnä lapselle.. Toki en odottanut että käy päivittäin koko loppuelämän mutta oli pettymys että meidän poika joutui ns. "kielletylle" listalle siitä ketä hän saa tavata..
Eli tulevaisuutta ei voi ikinä tietää,mutta toki kannattaa valita sillä hetkellä läheiset ja toivoa että suhteet pysyy hyvinä..
Itse arvostan enempi että kummi antaisi lapselle aikaa ja tulisi sitä myötä lapselle tärkeäksi kuin sitä että kerran vuodessa käydään ja tuodaan siinä sitten kalliita lahjoja ja ollaan niin kummia että.. Ja ärsyttävin että sitten valitetaan kun ei lapsen kanssa voi mitään tehdä kun ujostaa eikä ymmärretä jos 2v lapsi ei musta ihmistä jota näkee kerta vuoteen.. 😐 Ymmärrän jos on kiireitä muttei mun mielestä voi sitten myöskään vaatia lapselta että juoksis hihkuen syliin..

Meillä on kummeja kaiken laisia.. Niitä jotka antaa aikaa ja jotka oikeasti kiinnostunut,mutta valitettavasti löytyy myös pari rahalla korvaavaa..

Meijän pikkuselle tulee kaksi virallista kummia ja yksi haltijakummi, joka ei kuulu kirkkoon. Toinen näistä virallisista kummeista ja haltijakummi oat naimisissa keskenään. Toinen virallisista kummeista on avoliitossa, mutta hänen puolisostaan ei tule kummia. Halusimme aluksi vain 2 kummia, mutta koska yhden kummin kanssa tuli pieniä hankaluuksia, vaihtui nyt kummi ja sen seurauksena tuli myös tuo haltijakummi kuvioihin :)

Omasta mielestä 2-4 kummia on sopiva määrä lapselle. Mun mielestä kummit kannattaa valita sen mukaan että tietää että kummit ovat tulevaisuudessakin lasten kanssa tekemisissä. Eli onko kummi sellainen kenen kanssa itsellä pysyy myös välit pitkään, eikä mikään lyhyen ajan ystävä.

Meidän pojalla on neljä kummia. 1 pariskunta, yksi juuri tuolloin ripille päässyt ja paras ystäväni. Hän on avoliitossa mutta mies ei ole niin läheinen meille ja koki itse ettei oikein tahtoisi kummin vastuuta niin emme sitten miestä erikseen kummiksi pyytänyt. Minusta on ihan ok kieltäytyä kuumuudesta. Itse koen sen vastuu tehtävänä ja otan asian melko vakavasti.

En mä osannut ajatella tuota kummiasiaa lahjamäärien kannalta 😄 Ollaanpas me huikean materialistisia...

Esikolla oli 3 kummia, kaikki yksittäisiä, mutta sylikummi poistui keskuudestamme pari vuotta sitten. Pienemmillä on kummallakin yksi ylsittäinen ja yksi pariskunta. Tulevalle vauvalle on yksi kummi tiedossa, muista ei mitään käryä.

Mun paras ystäväni, vähän kuin sisko ollut, on kaikkien poikien kummi. Hän on siis se, joka on tälle tulevallekin tiedossa.

Loput joita voisi kummeiksi pyytää, eivät kuulu kirkkoon joten niistä ei saa virallisia kummeja.

Minusta 2-4 kummia on normimäärä ja ihan ok. Itselläni on 2, pariskunta.

Tytöllä on 4, eli kaksi pariskuntaa. Toinen sittemmin eronnut eikä yksi osapuolista pidä enää yhteyttä. Minillä on kolme kummia, jokainen sinkkuja. Molemmilla tytöillä on täti yksi kummeista.

On se kummius kuitenkin erityistehtävä ja erityisyys laskee mitä enemmän niitä on. Siis vaikka se 7, niin niistä jokainen voi ajatella että no jos nyt ei ehdi näkemään kummilasta niin kyllä joku niistä 6 muista ehtii..

Tohon pariskuntaan sen verran,että siis toki ovat 2 kummia kun kaksi ihmistä, mutta siis käytännössähän ovat yksi.. Siis tietyssä mielessä.. En tosin tiedä mitä te muut "vaaditte" pariskunta kummilta mutta esimerkiksi jos miettii ihan aluksi ristiäisiä ja kummilahjaa niin ei pariskunta kummin tarvi molempien hankkia omaa lahjaa..
Että ihmisinä ovat toki erillisiä mutta meillä ainakin materiaalisesti (joka ei tietenkään kuulu kummin oikeisiin tehtäviin lahjoa lasta) he ovat yksi kappale.. Näin me ainakin ajateltiin kun isommalla 2 kummia jotka ei ole pari ja keskimmäiselle otettiin kolme,joista kaksi on keskenään pari niin mietittiin että lahjojen ja vierailujen sun muiden suhteen he ovat yksi 😅

En tiedä osaanko selittää oikein tämän 😂 Mutta just esim. Jos tehdään joulukortit kummeille niin molemmilla on kaksi tehtävänä vaikka toisella kummeja henkilöinä onkin 3 😅 ja kun ollaan esim. Muistettu kummeja kuvalahjoilla esim. Jollain pelillä tai seinäkalenterilla nii pariskunta kummit saavat yhteisen eikä molemmat omaa..

Ehkä ymmärsitte millä tavalla pariskunta voi olla yksi..
Ja pariskunnista vielä sen verran että pakkohan ei ole pyytää molempia,esim. Meillä on yks mun kaveri kummina ja se oli seurustellut silloin vuoden yhden miehen kanssa ja mä olin sen tavannut kerran niin ei tietenkään sitä miestä pyydetty ois ollu aika hassua..
Pienimmällä meillä sitten onkin 3 ihan erillistä kummia eli korttien ja lahjojen yms. Suhteenkin 3..
Ja munkin mielestä kuulostaa järjettömältä joku 7 kummia,vaikka siinä oiskin 3 pariskuntaa!

Tosiaan jos lapsi kastetaan niin pitää olla ainakin kaksi kummia. Erityisluvalla saa olla vain yksi. Tavallisin taitaa olla 2-4.

Meidän poikaa ei kastettu, joten hänellä ei ole kummeja. Jotkut joiden lapsia ei kasteta, haluavat silti kummeja. Nämähän eivät ole virallisia kummeja samalla tavalla kuin kirkossa kastettujen lasten kummit.

Ainakin kaupunkiseuduilla on vaikeaa nykyään saada edes sitä yhtä kummia lapselle.
Pienempi määrä kummeja on ihan riittävä.

Ei ihme, että tuollaisesta "kummilaumasta" vaan 2 pitää suhun enää yhteyttä.
Ihmiset on kovin kiireisiä monesti, niin ei välttämättä pidä kummilapseen yhteyttä. Siinä vaikuttaa monetkin asiat.

Pariskunta on 2 henkilöä, jos ovat kummeja, ja kumpikin on kummi, niin silloin kummeja on 2.

Onpa matematiikka mennyt vaikeaksi.

Kirkon toive on 2 kummia, hätätapauksessa 1 riittää jos ei kerta kaikkiaan ole enempää.

Meidän pojilla on 3 kummia kullakin. Jokainen henkilö on yksi kummi oli kyseessä pariskuntia tai ei. En ymmärrä miten pariskunnan voisi laskea yhdeksi kun on kuitenkin 2 ihmistä.

Tuommonen 6 tai 7 kummia on ihan järjetön määrä. Anteeksi nyt vain.