Ensimmäinen raskaus ja yksin odottaminen
Täällä 22-vuotias ensimmäistä lastaan odottava kirjoittelee. Rv 9 tällä hetkellä meneillään ja laskettu aika 10.7, viime viikolla kävin kuuntelemassa ötökän sydämensykettä.. Kovasti pelottaa itsellä melkein kokoajan että meneekö kaikki hyvin raskaudessa ja keskenmenon pelko myös suuri. Erikoinen tilanne sinänsä tai ei välttämättä niin ideaali ehkä.. Odotan lasta siis yksin ja lapsen isä ei halua olla lapsen kanssa tekemisissä ja haluaisi minun tekevän abortin. Sitä en kuitenkaan tee, mutta "isän" päätöstä kunnioitan vaikka tuntuukin pahalta ajatus lapsesta ilman isää. Asiasta en ole kertonut vielä vasta kuin perheelleni ja muutamalla läheisimmälle ystävälle juurikin siitä syystä jos raskaus vaikka menee kesken niin en halua että sitä kaikki sitten setvivät. Vanhemmat asian kanssa ok ja kunnioittavat päätöstäni. Sisaruksista yhdellä tullut syyttävää mielipidettä. Hänen mielestään teen päätöksen pitää lapsi hyvin kevein perustein (vaikka näin ei ole) ja että toimin itsekkäästi. Hyväksyn sen, että kaikki eivät tätä asiaa hyväksy mutta olen kuitenkin tämän päätöksen tehnyt ja toivoisin että saisin läheisisiltäni täyden tuen päätökseeni. Asia varmaan tulee sitten myöhemmin aiheuttamaan mielipiteitä monessa ihmisessä, mutta olen valmis ottamaan mielipiteet vastaan - itse kuitenkin tiedän mitä teen ja tämä on minun elämäni.. Nojoo, tänne kirjoittelin kun ajattelin jos löytyisi jonkinnäköistä vertaistukea tms. Paljon kun mielessä kuitenkin asioita on..
Vastaa
Listaa uusin ensinTämä kommentti on poistettu käyttäjän toimesta.
Tämä kommentti on poistettu käyttäjän toimesta.
Ymmärrän oikein hyvin mitä käyt läpi. Itse olen 20 vuotias, raskaus ilmeni rv 21 ja lapseni tulee mitä todennäköisemmin kasvamaan ilman isää, tämän päihdeongelmista johtuen. Perheeni ei ilahtunut yllätyksestä, mutta tajusivat kuitenkin ettei asia minullekkaan mikään helppo ole eikä mitään ole tehtävissä. Perheen ja läheisten tuki merkitsee paljon. Luulenpa että sisaruksesi tulee kyllä ymmärtämään päätöstäsi, ennemmin tai myöhemmin. Hän tarvitsee todennäköisesti vain aikaa sulatella asioita. Ihmiset tulee jauhamaan asioita laidasta laitaan, mutta paras on kyllä jättää puheet omaan arvoonsa ja olla ylpeästi päätöstensä takana. Ja mihinkä me miehiä leikkimään kotia ja onnellista perhettä? Se on selvää ettei kukaan pärjää yksin, mutta sitä varten on tukiverkko 😊 Ja voihan lapsi ottaa miehen mallia muustakin kuin biologisesta isästä. Tsemppiä ja toivottavasti asiat selkenee! 😊
Tsemppiä! Mulla oli kaveri samassa tilanteessa, mies sano et joko kaveri tekee abortin tai homma oli siin. Homma oli sit siin ja pärjää ihan hyvin yh:na nyt reilu vuotiaan typykän kanssa :)
Minusta tämän arvostelevan sisaruksen ajatuksenkulku on outo. Miten voi ajatella, että lapsen pitäminen on keveästi tehty päätös... Keskeyttämispäätös on hirvittävä ja raastaa sielun joka sopukkaa lopun ikää.
Minusta on hirvittävää, että kukaan vaatii toista keskeyttämään raskautta. Kellään ei ole sellaiseen oikeutta. Kyllä ne urokset tietää, miten lapset saavat alkunsa. Jos ei huvita ehkäistä, niin paree kantaa seuraukset.
Onnea odotukseen ja voimia! Hienoa, että vanhempasi ovat ottaneet uutisen hyvin vastaan. Ja jos lapsen isä ottaa hatkat, niin kyllä sonä pärjäät ilmankin.
Ainakin oma kokemus on, että mies on oikeastaan yksi lapsi lisää ja välillä meilläkin elo olisi ollut varmaan helpompaa ilman aikuista lasta.
Vaan on se ajan kanssa oppinut olemaan.
Sähän voit kysyä tältä päätöksesi kyseenalaistavalta sisarukseltasi, miten hän toimisi sinun sijassasi.
Minusta itsekästä on laittaa vain omat tarpeet muiden=perheenjäsenten tarpeiden edelle.