itse kärsin valtavasta synnytyspelosta, ja se tuppasi varjostamaan ensimmäistä raskauttani melko pitkälle. Pelkäsin kipua ehkä eniten, ja kaikkea sitä. Musta oli hullua, että vaikka syntymä onkin maailman luontaisin asia, niin itse koin sen LUONNOTTOMANA, että jostain pienestä reijästä pitäisi puskea ulos jotain isoa ja elävää.
Yksi kaveri yritti vieläpä auttaa mua kertomalla yksityiskohtaisesti mitä kaikkea hällä meni synnytyksessä pieleen. Sen pointti oli yksinkertasuudessaan se, että vaikka kaikki meni mettään ja melkein henki läksi, niin se oli silti kaunis tapahtuma:D
Mun pelkojani se kasvatti siihen määriin etten voinu lukea tai puhuakkaan synnytyksestä ilman itkua, sen miettiminenkin löi pulssin päätähuimaaviin lukemiin. Pelkopolilla kävin kourallisen kertoja ja joka kerta läksin sieltä itkien, eivät oikeesti osanneet siinä kyllä hommaansa.
Mun pelkoni katosi sillä samasella hetkellä kun mies ehdotti, että tekisin sektiolla, ja lopulta lupa myöntyi sairaalastakin. Pelko palasi elävästi takaisin kun synnytys sitten käynnistyikin vauhdilla vuorokautta ennen sovittua sektioaikaa ja sairaalassa sanottiin ettei sektioon enää ehditä.
No, ehdittiin kuitenkin, kiireelliseen tosin, ja kaikki meni hyvin. Myös seuraavan tein sektiolla, ja se oli mulle se ainoa tapa saada homma vedettyä kotiin:D

Suosittelen sulle vertaistukea, neuvolassa ja pelkopolilla käyntiä. Toivottavasti pääset yli peloistasi ja saat haluamasi synnytysmuodon. Muussa tapauksessa, jos sektioon päädyt, niin tapa se on sekin, eikä sitä tarvitse hävetä, ei se lapsi tai äiti siinä piloille mene vaikkei "oikeaa" synnytystä oisikaan kokenut;)

Samaa neuvoisin kun Misukka.. Koska paljon riippuu myös siitä että mikä siinä synnytyksessä pelottaa.. Ja neuvolassa kannattaa ehdottomasti mainita peloistaan,koska niihin voi sitä kautta saada apua..

Vaikka mitään neuvoja ei ole antaa Misukan neuvojen lisäksi,niin haluan toivottaa onnea! Täällä kaksi hyvää synnytys kokemusta takana.. Itse en ole pelännyt mutta mua varmasti auttoi se että olin ollut mukana yhdessä synnytyksessä ennen omaa ekaa synnytystä ja se oli ollut sellainen kokemus etten edes osannut pelätä..

Ja sen verran haluan sanoa,että "livenä" synnytys on aivan erilainen kuin jossain telkkari sarjoissa..

Ihan ensiksi kannattaa selvittää itselleen, mikä synnytyksessä pelottaa. Itse tapahtuma kun sitä ei voi ennalta käsikirjoittaa vaan joutuu vain kulkemaan mukana? Vai majdollisesti kivut? Osaako lähteä synnärille oikeaan aikaan?

Ei ole yhtä ratkaisua pelon lievittämiseksi.

Mutta neuvolan kautta voivat laittaa lähetteen pelkopolille jossa pääset juttelemaan peloistasi.

Ja älä missään nimessä lue kauhutarinoita mistään odotuspalstoilta tai vauva.fistä jne.