Tutin käyttö
Moikka! Mulla kohta kaksi viikkoa täyttävä vauva. Oon nyt pikkuhiljaa alkanut antamaan hänelle tuttia, koska imetys sujuu moitteettomasti. Oon kuitenkin jotenkin huolissaan siitä tutin käytöstä, et onko se hyväksi vauvalle? Ja mitä mieltä ootte että kuinka kauan sitä käytetään? Vauva on rauhallinen ja pääsäntöisesti oikein tyytyväinen mutta kun nälkä yllättää / nukuttaminen omaan sänkyyn niin tuntuu että näissä tilanteissa tarvitsee tuttia. Pelkään tavallaan että tutti alkaa korvaamaan rintaa mutta toisaalta ei vauvan ole hyvä koko ajan rinnallakaan olla. Ja esim äsken tein niin että kun vuava heräsi kesken unien huutamaan niin normisti olisin antanut maitoa hänelle, mutta kun ei ollut ehtinyt nukkua päikkäreillä kuin puolituntia ja ennen sitä imetin tunnin ajan niin annoin tutin hänelle ja nyt imee sitten sitä sängyssään.. Jos joku ymmärsi tästä jotain niin antaakaa vinkkejä.. Kiitos :)
Vastaa
Listaa uusin ensinMeillä on lapset syönyt tuttia, paitsi kolmonen joka lussutti syyä harsoa 😄 Tuttia on meillä syöty oikeastaan vaan unille käydessä, pienin on nyt 1 v 3 kk eikä tuttia muulloin kaipaa. Tutista luopuminen on käynyt joka kerta suht helposti. Sitkeämmässä se harson syöminen oli 😄
Meiän poitsu ei oo huolinu tutia missään vaiheessa, ikää nyt 7 kk. Aina kun yritettiin antaa tutti ni sylkäs sen heti pois. Välillä ois toivonu et syö tuttia kun on tullu kiukkupuuska mut nyt ei tarvii vierottaa tutista
Meillä oli vaativa esikoinen ja olin ihan vankina sen vauvan kanssa kun oli kokoajan rinnalla. Kaveri sit kysyi viattiman kyssärin, et oonko tuttia antanut kun jäbällä oli ikää 4kk.
Vähänkö tunsin itteni tyhmäksi kun en ollut tajunnut itse, että vauvalle vois antaa tutin!
Meidän elämä alkoi helpottaa huomattavasti kun mä en ollut enää huvitutti ja tutin ansiosta ruokailuihinkin tuli jotain järkeä ja säännöllisyyttä.
Ennen tuttia poika oli rinnalla jatkuvasti kun söi ja nukahteli rinnalle kesken syönnin. Jos yritti irrottaa rinnasta, havahtui ja karmea huuto. Mä en päässyt MIHINKÄÄN olohuoneen sohvalta klo 8-15 välillä. En edes vessaan, ruuan syömisestä tai sen valmistamisesta puhumattakaan.
Esikolta vietiin tutti vähän vahingossa 1-vuotiaana kun lääkärineuvolareissulle en ottanut tuttia mukaan. Lääkäri oli pari tuntia myöhässä ja päikkyaika ehtikin iskeä reissussaoloajalle.
Nukahti huutaen just ennen ku päästiin kotiin enkä sit enää tuttia tarjonnutkaan kun selvittiin noin 19 minsan huutokonsertilla tästä nukahduksesta.
Keskimmäiseltä vein tutin vuosikkaana. Tämä jaksoi karjua melkein viikon sen perään.
Kolmas on nyt rapiat 1v 4kk ja melkoinen tuttiaddikti. Mutta kunhan reissusta kotia päästään, niin otan tulpan pois. Huutakoon niin oaljon kun sielu sietää. Ei ole isoveljet kotona huutoa kuuntelemassa ja isännälläkin lomaa hyvä pätkä jälkellä niin ei muutama valvottu yö niin haittaa.
Meillä pojat syönyt tuttia vauvasta asti,koska esikoinen olisi muuten ollut päivät pitkät rinnalla ja ei nälän takia,vaan huvikseen joka aiheutti sitten taas kamalaa puklailua kun ei nälkäänsä ollut tissillä,mutta maitoa tuli silti suihkuna kun vaan vauva oli lähelläkin tissiä,niin koin tutin hyväksi korvikkeeksi tissille.. Eikä imetys siitä kärsinyt,eikä imuote myöskään.. Samoin toinen lapsi saanut tutin heti..
Vuoden ikä on paras ikä ottaa tutti pois,koska silloin imemisen tarve vähentyy huomattavasti mutta lapsi ei osaa nimetä ja kaivata tuttia vielä samanlailla kun vaikkapa 1,5-2 vuotias.. Mutta toki sekin kovin yksilöllistä.. Meillä esikoinen ei enää juurikaan päivisin kaivannut tuttia kun oli puoli vuotias joten otimme tutin päiväkäytöstä pois silloin.. Siitä eteenpäin lapsi söi tuttia siis ainoastaan nukkuessaan,muuten pärjäsi ilman.. Kun hän oli 11kk niin nukkumaan mennessä antoi itse tutin pois ja nukahti ilman huutoa joten en tuttia enää antanut edes unille.. Ennen tätä jo saattoi esim. Vaunuihin nukahtaa ilman.. Eli otimme sen mukana pois kun näki ettei ole lapselle enää tärkeä ja muutenkin kun vauva oli sen 0-6kk käytimme tuttia tilanteissa joissa sitä tarvi,eli emme koko ajan työntäneet suuhun,esim. Vain estääksemme ettei mene suuhun leluja tms.
Pienemmällä päivätutti oli käytössä vähän pidempään mutta lähinnä juurikin harmitus tilanteissa söi sitä.. Elikkä alle puolivuotiaana söi esikoista vähemmän,mutta söi sitten vähän pidempään.. Juuri siinä vuoden iässä sairastui vauvarokkoon jonka aikana tutti tuli tosi tärkeäksi ja myös päivisin uudelleen käyttöön vaikka oltiin jo päästy siihen että vain nukkuessa syödään.. Odotettiin sitten pari viikkoa ja otettiin eka pari päivää niin ettei päivällä annettu tuttia ja sitten otettiin myös unille pois.. Muutama nukahtaminen meni huudon kanssa,ei kuitenkaan pitkään huutanut ja sitten tutti unohtui..
Eli ei tutin poistaminen ole ongelma kun sen tekee riittävän ajoissa ja "oikeaan" aikaan ja pysyy itse tiukkana.. Jos on päättänyt ottaa tutin pois,pitää päätöksessä pysyä,jos luovuttaa kerran lapsen itkulle,niin seuraavalla yrityksellä lapsi jaksaa huutaa vielä kauemmin kun se on aikasemmin auttanut..
Sitten on lapsesta toki kii kuinka isoilla huudoilla tutti lähtee.. Esikoinen aina ollut rauhallinen ja edelleen 4v sellainen että tosi hyvin hyväksyy vanhempien käskyt ja kiellot yms. Niin hän hyväksyi ihan ilman mitään että nyt ei tuttia tule.. Sitten toi toinen joka jääräpäisempi ja esikoiseen verrattuna "vaikeampi" mutta ehkä todellisuudessa vielä keskivertoa "helpompi" lapsi protestoi vähän,mutta huomasi nopeaan ettei auta ja tyytyi kohtaloon..
Elikkäs lyhyesti.. Mä en usko että tutista tulee ongelma,se voi jopa olla pelastus monissa tilanteissa että lapsi tyytyy tuttiin! Ja siitä eroon pääsy ei aina tarkoita mitään tahtojen taistelua.. Esikoisen jälkeen en olisi uskaltanut vielä sanoa,mutta kun kuopukseltakin saatiin tutti helposti,niin uskallan sanoa että iso osa kii aloituksessa ja vanhempien päättäväisyydessä..
Ja tosiaan tuohon imetykseen,niin meillä molemmat saanut jo 1-2 päivän ikäisenä tuttia ja silti imetys sujunut eikä imu otekaan ole kärsinyt..
