Eka raskaus, ei mitään oireita, kattelin maailmaa ruusunpunasten lasien läpi, makea maistui, matalat verenpaineet ja tyttö tuli. Toinen raskaus, oksensin alusta loppuun, pinna tiukalla, normi verenpaineet ja hiilareiden himo, poika tuli siitä. Nyt kolmas menossa ja oksentelua puoleen väliin asti, makea maistuu, samoten hiilarit, matalat verenpaineet eikä haluakaan kumpi tulossa. Pojasta ja tästä on myös lonkat kipeytyny ja supistelee helpommin mutta se vaan mahtaa johtua siitä ettei oo enää niin timmi ja nuori ku esikoista ottaessa 😉

Raskausaika on aina sopinut miulle. Tykkään olla raskaana 😄 Ainoa ero tytön ja pojan kohdalla oli että tyttöä odottaessa itkeskelin vähän, mutta toisaalta tyttö oli ensimmäinen lapsi niin sitä muutenkin ennätti enemmän kuulostella mielialojaan ja olojaan. Poikien kanssa miulla on ollut kädet täynnä hommia niin ei ennättänyt fiilistellä sillä tavalla 😀

Mitenhän pitkälle paikat kestää.. (ei taas antanut kirjoittaa enempää tohon niin jatkan toiseen)
Yksi ero vielä siis noissa ruokahimoissa.. Niitä ei juuri ole.. Tai ne on just sellaisia että jotain tekee mieli ja sitten yhtäkkiä se alkaa ällöttää.. Jotkut kestää useamman viikon jotkut menee päivässä jne. Ja on laidasta laitaan ollut suolaista ja makeaa ja enimmäkseen ei tee mieli yhtään mitään.. Makeaa ehkä vähän enemmän mutta sitäkin aika valikoidusti.. Eli käytännössä on päiviä jolloin syöminen on ihan pakko pullaa.. Niin ja toi pahoinvointi,siis pojista se pysyi loitolla kun söi eikä antanut nälän tulla.. Tästä syöminen vain pahentaa.. Eli saatoin nälkäisenä voida ihan ok ja kun söin niin heti lensi laatta.. Sama nyt harvemmin tulee huono olo jos en ole syönyt mitään vaan jos tulee huonoa oloa niin se tulee Syömisestä,mikä hankalaa sen kannalta että lasta ajatellen ois hyvä syödä.. Alussa paino tippui 4 kiloa eikä meinannut nousta millään (pojistakin aluksi tippunut kilon tai pari mutta aika pian lähtenyt tasaiseen joskin hiljaiseen nousuun) ja edelleen tuntuu sahaavalta.. Esim. Nyt viime neuvola käynnille olin saanut vihdoin plussan puolelle painoa kilon verran,mutta tänään kun kävin vaa'alla oli se laskenut lähes sen kilon verran.. Mutta nyt siis 24 viikolla vasta voin sanoa että on tullut lähtöpainoon lisää.. Maha ja vauva kyllä kasvaa mutta silti esim. Omat farkut menee edelleen.. Poikien aikana toki omat College housut sun muut mahtunut loppuun asti mutta farkut alkanut puristaa heti alkuun.. Jostain luin että tyttöraskaus on yleensä ylempänä (epäilin tätäkin juttua) mutta nyt alkanut miettiin että voisko toi farkkujen mahtuminen olla siitä kii koska poikien aikana alkanut kiristää jo ennenkuin maha kunnolla näkyy..

Joo paljon tekstiä enkä tiedä muistinko edes kaikkia eroja mutta siis tämä kolmas on reilusti erilainen ollut ja ultrassa varovaisesti lupasivat tyttöä..!

Eli 100% varma en ole tytöstä mutta on todennäköisemmin tyttö kuin poika ja jos näin on,niin siinä tapauksessa voin sanoa että itsellä tyttöraskaus erottunut selvästi pojista (ja voi luoja jos joskus vielä päätetään lapsia hankkia niin toivon poikaa 😂) vaikkei poikienkaan raskaudet ihan samanlaiset ollut..

Sitten taas mun serkulla on poika ja tyttö ja raskauksissa ei ole ollut mitään eroa,lukuunottamatta että toinen piti käynnistää pari viikkoa ennen laskettua,mutta siis muuten olivat ihan identtiset raskaudet..

Mä en aikasemmin uskonut oikein tohon.. Syynä että mulla kaksi erilaista raskautta joista molemmista poika,suurin ero oli alkuraskauden pahoinvoinnissa jota toisesta oli vähän enemmän (vaikka jälkikäteen ajateltuna ei sitäkään vielä pahoinvoinniksi voinut sanoa) ja se jatkui vähän pidemmälle ja siis oksentanut en sen enempää kuin esikoisesta mutta etovaa oloa oli pitkin päivää kun esikoisesta vain aamuisin.. Ja sitten toinen suuri ero oli ruokahimoissa.. Esikoista odottaessa oisin voinut vetää kunnon pihvejä yms. Vaikka kuinka kun taas makeaa ei tehnyt mieli yhtään (loppuraskaudesta vähän suklaata) kun taas toista odottaessa oksettaa ajatus ihan mistä vaan lihasta ja oisin voinut elää pelkällä karkilla,jotenka tottakai oletettiin että toinen on tyttö,mutta ultrassa esitteli haaransa niin ylpeänä ettei jäänyt epäselvyyttä siitä että poika hän on ja vieläpä tämä "tyttöraskaus" poika on paljon äijämäisempikin kuin esikoinen ettei ollut siitäkään kii 😅
Muuten raskaudet oli samanlaiset Elikkäs loppuraskaudessa ei ollut eroja paitsi toki niissä mieliteoissa..

No tätä kolmatta kun aloin odottaa sain ensinnäkin tietää mitä on pahoinvointi! Aloin voida pahoin jo käytännössä heti kun raskauduin eli jo viikko ennen seuraavien kuukautisten oletettua alkamis päivää oli etovaa oloa ja neljää päivää ennen kun oli mahdollisuus selvittää kotitestillä raskaus olin oksentaa kun mies pesi auton tuulilasia.. (siis se pesunesteen haju oksetti) eipä ollut enää epäselvää oisko testi plussa vai ei 😂 No sitä ihanuutta jatkui säännöllisesti sinne jonnekin 17 viikolle asti ja pahin jakso kesti 2 viikkoa jonka aikana en saanut edes vettä pysymään sisällä vaan oksensin aivan kaiken.. Iltapala pysyi sisällä jos menin sen jälkeen suoraan sänkyyn ja nukkumaan.. Ja ton 17 viikon jälkeenkin on tullut huonoa oloa muttei päivittäin ja muutama päivä sitten vielä oksensinkin ja viikkoja on siis 24.. Sairaala hoitoon en joutunut pahoinvoinnin takia että sentään niin rajuksi ei yltynyt mutta ei sekään varmaan kaukana ollut ainakaan ton kahden viikon aikana,jolloin vain iltapala pysyi sisällä..
Sitten tää on vaikuttanut enemmän mielialaan.. Siis ärsyttää herkemmin kaikki ja pinna on paljon lyhyempi.. Poikia odottaessa mä ajattelin että mielialan muutokset yms. On ihan satua että jotkut naiset ottaa raskaudesta vaan tekosyyn olla kamalia ja herkkiä ja kaikin puolin hankalia.. En mä kai ihan hirviöksi ole muita kohtaan muuttunut mutta siis ehkä poikien metelöintiin mulla palaa pinna herkemmin,kun aikaisemmin ollut sellainen että kyllä lapsista saa ääntä lähteä (siis jos paikka ja aika on sellainen että se on sallittua eli ei sentäs joka paikassa) mutta nyt välillä riipoo päästä niin niiden leikit ja etenkin pienemmän kiljunta ja isompi kun leikkii höyryjunaa ja matkii sen pillin ujellusta nii tällaiset saa mut nykyään hermostuu.. Sama miehelle loukkaannun herkästi kaikesta mitä sanoo,sanoi niin tai näin.. Eli tää on tehnyt musta räjähdys herkän ja helposti ärsyyntyvän mielensä pahoittajan.. Vielä pahempaa oli pahoinvoinnin aikana koska silloin kesti vielä vähemmän mitään,eli osittain toi pahoinvointi oli syyllinen siihen,mutta ei se kokonaan poistunut sen mukana..

Ja mitäs vielä,tästä myös ollut enemmän sellaisia tuntemuksia että esim. Jos pitkään vaikka kyyryssä lasten leikeissä lattialla ja nousee ylös niin repii tuolta ala vatsalta ja myös muutamia kivuttomia harjoitus supistuksia ollut (siitä en ole varma kun esikoisen aikana ei ollut ollenkaan ja toisen aikana ne oli vasta lopussa ja vaikkei ollut kipeitä nii ne kuitenkin tuntui,kun nää ei sinänsä tunnu missään vatsa vain on kovempi) ja joskus pitkän lenkin jälkeen tuntuu tuolla nivusissa ja niillä seuduin vihlontaa.. Näistä oireista en tiedä että johtuuko sukupuolesta vai vaan siitä että kolmas raskaus jo mutta poikien aikana mennä viipotin loppuun asti ilman mitään tuntemuksia.. Eikä tosin nääkään tuntemukset ole sellaisia että vauhtia pitäis hidastaa mutta sellaisia jotka pistää miettiin että

Mulla viides raskaus oli monessa suhteessa erilainen muihin verrattuna, mutta ei ehditty saada selville kumpi olisi ollut.

Molemmat kesken menneet ovat olleet pahalta ololtaan rankempia kuin muut, mutta viimeisimmässä kaikki oli jotenkin erilaista.