Meillä on lapset, esikoinen, poika 7/00, keskimmäinen, poika 3/07 ja kuopus tyttö 10/13.
Itse olen 46.
Meilläkin esikoinen ja keskimmäinen on olleet uimakoulussa, keskimmäinen oli uinnin alkeiskurssilla 4-vuotiaana, Esikoinen harrasti pitempään, monta vuotta uintia ohjatusti omaksi ilokseen. Nyt meillä taas uimahalli ollut auki puolisen vuotta.
Olen ollut 10 vuotta kotona.
Tammikuussa olisi tarkoitus aloittaa opiskelut.

Jatkan vielä noista vauva-aatoksista. Jonkin verran jännittää tuleva vauva-aika yösyöttöineen ja imetysruljansseineen.. ekalla kerralla olin niin ylitunnollinen ja stressasinkin jonkin verran. Jos nyt osaisi ottaa vähän rennommin. Täytyy opetella ottamaan myös päiväunia, olin valtavan väsynyt edellisellä kerran, silmät ei meinanneet pysyä auki millään sitten kun väsymys iski.. luojan kiitos mies oli tukena ja sai vauvan antaa hänelle syöttöön ja hoitoon kun itelle iski uni. Meillä on isovanhempia, mutta ovat sen verran iäkkäitä ja kärsivät kolotuksista etteivät ole oikein vauvan hoivaajiksi. Miten muuten kerroitte tulevasta vauvasta lapsillenne ja miten ottivat asian?

Onpa kiva kun on tullut vastauksia, joissain ketjuissa kun on niin hiljaista.. Meillä on ollut alkukesä kiireinen 3-vuotiaan poikamme kanssa. Hän aloitti alkeisuimakoulun, vesipeuhula tyyppisen 2 vko kestävän kurssin paikallisessa uimakoulussa. Yksi peuhukerta on 45 min ja lapset polskivat ja tekevät ohjaajan antamia helppoja tehtäviä vedessä, poitsu on tykännyt kovasti. Mä oon samalla livahtanut saunan lämpöön ja poreisiin kun poika on ollut kurssilla. Kesällä jatketaan myös jalkapallo kurssia lapsi-vanhempi ryhmässä. Touhua riittää siis, mutta ihan kohtuuden rajoissa. Mitä raskauteen tulee niin tuossahan tuo maha mukavasti tulee, ei suurempia kolotuksia, ajoittain pään jomotusta tai nenän tukkoisuutta.

Minä kohta 39v. Kahden teinin ja 1-vuotiaan äiti. Tällä hetkellä raskaana viikolla 21. Tämä on viimeinen. Sairaudet alkavat vaivaamaan pahasti, joten siksi. Sairastan kakkostyypin diabetesta ja lapsuusajan nivelreumaan. Ei hyvä yhdistelmä, mutta sisulla selviää kaikesta☺👍

Heippa! Täällä on 37v. ensisynnyttäjä! Kyllä on jännää aikaa :) Joskus kuvittelin että en tee lapsia, mutta niin se elämä vaan muuttuu. Marraskuussa on la.

Mie mietin että onkohan täällä kesällä kerhoja mutta en oo estynyt ottamaan vielä selvää 😃 Syksyllä kyllä kerhoillaan jos olen kotona. Pikkuisen kanssa en harrasta mitään, vaan lapsirukka joutuu kulkemaan isompien lasten jutuissa. Meillä on neljä lasta, joista kaksi harrastaa jääkiekkoa ja nyt kesällä yleisurheilua. Ne vie aikaa melkoisesti 😀
Paljon tehdään porukalla asioita, käydään pulkkamäessä, sienimetsässä, uimarannalla, maatilalla katsomassa eläimiä, mato-ongella... Mitä vaan ettei tarvitse siivota kotona 😃

Raskausaika on aina sopinut miulle, yhtä helppoo se oli nyt kuin parikymppisenä. En sitten tiedä johtuuko iästä vai aiemmasta kokemuksesta äitinä, mutta jotenkii sitä on tervettä maalaisjärkeä kyllä hirveen paljon enemmän. Suhtautuminen on niin erilaista jotenkii ku nuorena tyttönä, että väittäisin vanhemmuuden olevan nyt antoisampaa 😊

Laitanpa uuden vastauksen..toivottavasti tulee sinne minne pitikin. Siis samaa olen miettinyt, mittarissa jo 39-vee, mutta tunnen itseni reilusti nuoremmaksi 😊. Meillä on töissä ja lähipiissä ollut paljon 35+ synnyttäjiä, myös ensisynnyttäjiä.
Harrastatko muuten mitään 1-vuotiaasi kanssa? Kerhoja, vauvauintia tms.
Itse kävin ensimmäisen kanssa muskarissa ja vauvauinnissa.
Mukavaa kesää!

Tämä kommentti on poistettu käyttäjän toimesta.

Hei vaan 😊

Mie en oo raskaana mutta nuorin lapsista on 1 v, itse täytän tänä vuonna 39. Hurjaa, tunnen oloni kyllä nuoremmaksi 😃 Vauvakuume vähän vaivaa, mutta meijän lapsiluku taitaa olla kyllä tässä...

Tervetuloa kirjoittamaan ja onnellista odotusta siulle!