Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

 

Paniikki

Olenko ainut joka kärsii jatkuvasta murheesta ja huolesta kuinka tuo pienen pieni ihmisen alku sisälläni voi? Useampaan otteeseen olen neuvolassa käynyt murheeni kertomassa, onnekseni siellä on ihana hoitaja vastassa joka suorastaan kannustaa mua niitä murheitani kertomaan. Juuri sieltä jälleen kotiuduin -kaikki hyvin- kommentti korvissani soiden. Mutta ihan oikeesti ei raskausaika kyllä järin kivaa ole, eikä varsinkaan mene nopeasti. Onko muilla tälläisiä? T. Paniikki äiti (to be)

11.2.2016
Vimppu80
Vimppu80
1 year, 10-month-old toddler

Toisinaan tulee mietittyä näitä "mitä jos...", mutta kun ei ole ensimmäinen raskaus, niin on paljon muutakin mietittävää. Mutta tosiasiahan on, ettet voi millekään tehdä mitään enää tässä vaiheessa, joten kannattaa keskittyä ajattelemaan positiivisesti ja tosiaan hyödyntää neuvolan palvelut.
Mulla ehkä ainoa asia joka ahdistaa tässä raskaudessa on muuttuva keho, vaikka nämäkin on jo useamman kerran koettu. Silti se tulee mukamas yllätyksenä. Ja toki synnytys mietityttää joinakin hetkinä hyvin paljon, mutta sitäkään ei voi etukäteen tietää, miten sujuu. Eikä se vielä ole lähiaikoina tiedossa, joten yritän suunnata ajatukset toisaalle.

11.2.2016
äipsyli
äipsyli
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...