Meillä tyttö 1 v 10  kk. Nyt oltiin perhekerhossa kesän jälkeen ekan kerran. Leikkipuolella hänellä meni hyvin. Itse olin viereisessä huoneessa oven takana.

Kerhon lopussa syövät keksiä ja juovat mehua, meidän tyttö vettä.

Istui pöydässä rauhassa, mutta koko ajan hoki:"Äiti tulee, äiti tulee.", eikä syönyt keksiä, ei siis saanut syötyä, ennen kuin minut pyydettiin lasten puolelle.

Joten tsemppaan, kun meidän tyttö pärjää kerhossa lasten puolella, sinun poika tottuu kerhoon ja sinne jäämiseen. Saa kavereitakin ajan mittaan.

Meillä tyttö puhui tuolla kerhossa tänään: "Lapsia, lapsia."

Meilläkin aloitettu kerho 2-vuotiaana😊Muistelin että olet täältä Jyväskylästä sinäkin?Minulla on vaan hyviä kokemuksia kerhoista😊Oon ollut ihan paniikissa itse,mutta päättänyt että kokeillaan..että otan lapsen takaisin kotiin jos ei sujukkaan,mutta ei oo tarvinnu ottaa..meille on sattunut kivoja hoitajia ja ekan kerran oon ollut mukana ja höpöttänyt kaikki huoleni,ja niitä on kuunneltu😊

Tuskin ikuisesti leikkii yksin. Kunhan ikää tulee puoli vuotta-vuosi lisää, alkaa leikit kehittyä yhteisiksi. Tuo 2,5v ja alle on sitä leikitään yhdessä yksin. Eli porukassa mutta jokaisella omat jutut.

Usein kun lapsi jätetään hoitoon, tulee se lähtöitku mutta loppuu järestään kun äiti menee pois näkyvistä.

Ja kun olet itse reipas ja näytät mallilla lapselle, että kerho on kiva paikka niin lapsi jää mielellään.

Usein noi kerhojen ja päiväkotien aloitus on äidille suurempi ahdistuksen ja jännän paikka kuin lapselle.

Ensimmäinen kerta kun napanuoraa venytetään.

Kyllä mä ekan kerran olen parkunut molempien kohdalla kun jättänyt hoitoon ekaa päivää. Vaikka tiennyt että on turvallinen hoitopaikka ja hoito tarpeellista meidän perheelle.

Ja tosiaan toi puheen ymmärrys on ihan ihmisestä kii.. Tuntuu ettei jotkut edes jaksa ymmärtää ja kuunnella.. Vaikka toinen sanois vaikka selkeästi että polkkana niin ei muka ymmärretä kun ei tule ärrää ja ei sitten tiedetä mikä on polkkana.. Se on ehkä sitä ettei jakseta miettiä mikä vois olla tai sitten tahallaan kiusataan lasta tms. Mutta ihmiset jotka hakeutunut ohjaan kerhoja,niin tuskin ovat näitä..

Uskon kuitenkin että poika pärjää ja on mielissään..

Meillä ainakin sai vanhemmat aluksi lapsen kanssa tutkia kerhotilat ja sitä mukaan vanhemmat sanoi heipat ja lähti kun huomasi lasten viihtyvän.. Loput sitten viimeistään kun alkupiiri alkoi..

Yleensä lapsen itku loppuu kun äiti lähtee.. Liian pitkät jäähyväiset voi olla huono ja lapsi takertuu entistä tiukemmin mitä enemmän äiti pitkittää..

Asiansa osaavat ohjaajat osaa kyllä kiinnittää lapsen huomion niin että äiti saa lähteä.. Ja siis salaa ei saa lähteä,se on kaikista pahin kun vanhemmat hämää lasta ja luikkii salaa pois ettei tule ikävä itkua.. Siinä menee turvallinen luottamus ja lapsi takertuu sinuun kaupassa ja kylässä ja puistossa koska pelkää että lähdet salaa..

Ton puheen ohjaajat varmasti oppii.. Yleensä tuolla alalla olevat osaa ymmärtää hyvin lasta.. Mulla ainakin on sellainen korva että ymmärrän vierastakin lasta tosi hyvin,joskus jopa paremmin kuin vanhemmat (siis joissain sanoissa,en toki kaikessa) ja jos jotain en ymmärrä näen vaivaa että otan selvää mitä se sana tarkoittaa ja ensi kerralla sitten tajuan nopeammin.. Eli kyllä jos ammatti intoa löytyy niin ohjaajat oppivat ymmärtään lasta.. Ja toisaalta kun ei liian helposti ymmärretä nii puhe kehittyy..

Ja tuo turhautuminen ja kiukku johtuu luonteesta.. Meillä poika jaksaa sanoa sata kertaa ja jos en vieläkään tajua,niin sanoo jollain eri sanalla ja sitten tajuan.. Mutta sitten taas on lapsia joilta ei tarvi kuin kerran kysyä mitä? Niin ei jaksa toistaa..

Ja eiköhän poika aina jonkun kaverin löydä,viimeistään sitten kun haluaa leikkiä jonkun kanssa.. Joskus yksinleikkiminenkin on lapsen oma valinta eikä näin ollen haittaa.. Kerhon jälkeen voit ohjaajilta kysellä mitä leikki ja leikkikö yksin vai muiden kanssa jne. Jos aina on leikkinyt yksin niin yhdessä ohjaajien kanssa voi lähteä selvittää syitä..

Täällä ohjaajat kyllä puuttuu äkkiä kiusaamiseen ja syrjintään ja rohkaisee yhdessä leikkeihin jos ei muuten niin keksimällä ohjattua leikkiä..

Tuuristahan riippuu millaiset ohjaajat kerholle sattuu,mutta kun olet aktiivisesti vuorovaikutuksessa siitä miten pojalla on mennyt niin selviää asiat..

Ja jos poika koko loppuvuoden jää itkien kerhoon ja kerhossakaan ei ole Lopettanut herkästi ja alkaa jo pelkästä kerho sanasta huutaa niin sitten voi miettiä että lykkääkö vielä kerhon aloitusta..
Tai siis ensin yrittää selvittää syy ja karsia mahdollinen kiusaaminen pois,mutta jos ei selkeää syytä löydy..

Voi ei miten kirjotin just ja eihän se sitten sitä suostunut tähän lähettämään...:(

No mutta, siis kiitti tsempeistä :D

Eniten pelottaa se että jää ulkopuoliseksi kaikesta, että yksinään leikkii aina :/ Kyllähän sitä aina kavereita omalle lapselleen toivoo :)
Ja tuo puheasia mietityttää, kun minä olen käytännössä ainoa joka ymmärtää lähes kaiken mitä poika tarkoittaa.. isä tietysti myös mutta esim. mummotkaan ei tajua kaikkea vaikka suht usein näkevätkin.. Niin miten ne hoitajat voi ymmärtää ja tuleeko pojan puolelta sitten paljon turhautumista ja kiukkua :(

Ja mites sitten .. jos poika jääkin huutamaan minun perään sinne jättäessä? Onko ok jäädä ekalla kerralla vähäksi aikaa hänen kanssa sinne, vai onko parempi alusta asti jättää vain 'kylmästi' sinne..?

Itsellä oli sama edessä,poika 3v 2kk.. Puhuu paljon ja selkeästi,mutten tiedä kuinka selkeää on muiden korvaan..

Hirveältähän se tuntui mutta vain äidistä,poika ois tänäänkin mennyt yksin,mutta olikin yhteinen kerho..

Meillä auttoi se kun poika näki että oli tutut lelut tutuilla paikoillaan.. Sinne se jäi.. Eikä hakiessa juuri musta piitannut vaan jatkoi leikkiä 😄 Meillä poika kans arka,mutta hyvin oli mennyt..

Ton ikäiset ei paljon leiki yhdessä ainakaan sillei pitkään.. Saattaa tulla jo joskus jotain kontaktia toiseen leikkijään mutta lähinnä "yksin yhdessä" näin ollen tuon ikäiset ei vielä juurikaan osaa jättää toista ulos leikistä..

Ja mitä puheeseen tulee.. Harvemmin toisia lapsia häiritsee.. Päin vastoin he saattavat ymmärtää huonosti puhuvaa lasta paremmin kuin aikuiset 😄

Ja itse Ajattelen asian niin että tekee hyvää oppia ikäisten kanssa olemista ilman äidin turvaa,koska eihän sitä sitten opi koskaan.. Järkytys se on mennä eskariin jos ollut vain kotona sen koko 6 vuotta.. Siksi meidän poika kerhossa vaikka pahalta toisaalta tuntui jättää sinne..

Eli hyvin se menee,itseä kyllä ahdisti ja teki mieli hakea poika jo pois mutta aika mateli tappavan hitaasti.. Vähän helpotti huomata ettei pojalla ollut mikään kiire pois.. Ehkä ens viikolla äidilläkin menee paremmin 😝

Niin ja yritä ainakin lapselle olla näyttämättä pelkojas muuten tarttuu.. Iloisena ja luottavaisena kun jätät,niin näytät pojalle että siellä on hyvä olla.. Itket vasta kun olet poistunut eikä poika nää 😂

Ja lohduttaudu vaikka sillä että jotkut lapset on 1v asti päiväkodissa 8 tuntia mutta silti on hyvä suhde vanhempiin ja iloinen ei kärsinyt lapsi.. Eli ei sekään pilaa lasta,niin ei tollainen kerhokaan 😊

Tuon ikäiset vähemmän yhessä leikkii vaan enemmän rinnakkain. Noin pienet ei kiusaa ketään puhumattomuudesta, ei vielä vähän isommatkaan. Klassinen tilanne taas ku äiti hernoilee hirveen paljon lasta enemmän. Hyvin se menee!😊