Isompikin ikäero on ihan ok. Halusin lapset pienellä ikäerolla mutta näin ei meille suotu. Esikon ja tosikon ikäero venähti koska halusin valmistua ennen toista lasta, mutta valmistuminen venähti.

Toiselle ja kolmannelle oli tulossa ikäeroa tasan 2 vuotta mutta menetettiin kolmas. Nyt tokan ja kolmannen väli kuukautta vajaa 4 vuotta.

Esikko ja tosikko leikkii nykyään tosi hyvin yhdessä ja ovat tärkeitä toisilleen. Toki käyvät myös toistensa hermoon aika tehokkaasti.

Esikko huolehtii pienemmästään tosi hyvin. Toki yrittää myös pomottaa. Ja esikko tekee iltapalat ja aamupalat molemmille joten mulla on kädet vapaat vauvalle.

Onhan se tietenkin niin ettei ketään voi verrata ja kaikki me ollaan erilaisia ja jokainen tekee itselleen sopivat ratkaisut.
Itselläni on 2vuotta vanhempi sisko ja 5vuotta nuorempi veli. Siskoni ja veljeni eivät koskaan ole tulleet toimeen keskenään, ei edelleenkään. Muistan kuinka mukavaa oli pienenä kun oli oma sisko leikkikaverina, ja nykyäänkin on läheiset välit. Veljeni kanssa minulla on hyvät välit.
Tästäkin syystä haluaisin pienellä ikäerolla lapseni, että olisi se leikki- ja tappelukaveri 😁

Itse halusin ikäeroksi 1v 9kk,mikä melkein toteutu mutta keskenmenon takia venyi niin että 2v 4kk ikäeroa..
Aluksi harmitti,että vaikka saadaankin toinen lapsi epäonnistuneen yrityksen jälkeen,niin tuo unelma ikäero on jo karannut käsistä.. Ja tuntui että sillä hetkellä se oli kaikkien ikäero.. Jokainen raskaana oleva sai toisen sillä ikäerolla.. No kesällä poika täytti 2v. Ja kehittyi harppauksella isoksi pojaksi.. Puhe selkeni ja muuttui parista hassusta sanasta pitkiksi lauseiksi,vaippa jäi pois,ymmärrys lisääntyi entisestään ja osasi sanallisesti itseään ilmaista.. Ja syksyllä kun vauva syntyi,häntä vastassa oli reipas ja hoivaava isoveli..
Siinä kesän aikana lakkasi harmittamasta että ikäerosta tuli isompi mitä oli suunnitellut.. Se oli kaikin puolin parempi niin.. Lisäksi keskenmenon aikoihin esikoisella todettiin lastenreuma,jonka hoito vei alkujärkytyksessä voimia.. En ehkä itsekään olisi ollut valmis siihen kevät vauvaan.. Syksyllä reuma oli kurissa ja itselläkin parempi ja levänneempi mieli..
Eli itselle jäi tosta kokemus että se noin 2 v. On hyvä ikäero..
Meillä esikoinen sellainen ei yhtään perus poikalapsi vaan rauhallinen tapaus joka ei oikein osaa edes uhmailla,välillä jotain pientä,jota ei esim. Mun kaveri luokittele uhmaksi.. Eli en osaa sanoa olisiko sitten jos on kovasti uhmaileva lapsi niin tuo hyvä vai ei..
Riippuu aina niin perhe tilanteesta..

MUTTA nyt oli tehty tutkimus että äidin kropan ja muutenkin äidin kannalta paras ikäero lapsille on 2v. Silloin on saanut tarpeeksi aikaa palautua niin raskaudet helpompia eikä tule niin suurta ennenaikaisuuden uhkaa yms. Kun paikat parantunut edellisestä..
Toki tässäkin on varmasti yksilöllisiä eroja..

Mulla pojat 4v. ja 1v. eli ikäeroa se 3v. mikä oli mun mielestä ihan hyvä. Isompi lapsi jo aika itsenäinen mutta uhma melkoinen ja meni noin vuosi ennen kuin alkoi hyväksymään pikkuveljensä. En tiedä johtuiko sitten siitä että oli jo tottunut olemaan ainut lapsi vai vain sen luonteinen ettei pikkuveikka heti napannut. Itse halusin lapset juuri tällä ikäerolla koska tuntui etten jaksa kahta pienempää mutta varmasti kaikkeen tottuu oli ikäero mikä tahansa. Kiitollinen olen näistä kahdesta eikä enempää lapsia ole toiveissa vaikka vauvakuume välillä vaivaakin😙

mulla olis haaveena vielä toinen lapsi. Todella ihana oireeton raskaus oli mulla, ja noh se synnytys eipä se nyt niin hirveetä ollu. heti synnytyksen jälkeen aattelinkin et eihän se nyt niin kamalaa ollut ☺
hidulin kanssa samoilla linjoilla. oli se vauva aika ihan kivaa, mut nyt on kyl kivempaa ku poika kävelee ja pystyy tekee kaikenlaista jo yhdessä ☺
lähinnä myös aattelin tätä kysymystä siltä kannalta et millasia ikäeroja teidän lapsilla on? että onko rankkaa ollut jos ikäero alle 2vuotta? itse haluisin pienet ikäerot lapsilleni..

Onhan tässä toki omat ihanuutensa tässä vauva-ajassa, mutta kärsimättömänä odotan että pääsen puuhaamaan kaikkea pojan kanssa 😍 Raskausaika meni mulla suht mukavasti mutten mitenkään nauttinut siitä. Synnytys oli mun mielestä 100 kertaa mukavampi kuin raskaus 😃

Meillä on tyttö 3v, poika 1,5v ja laskettu aika nyt ihan tulevilla viikoilla.

Hiduli, mäkään en ole kärsinyt ennen vauvakuumeesta. Tuo viimeisin oli oikeastaan enemmän pakkomielle kuin kuume koska kolmas raskaus meni kesken rv 19. Nyt siis ekaa kertaa elämässäni vauvakuumeilen. Tai raskauskuumeilen. :D Kumpaa sitten lienee.

Kahdesta ekasta en osannut nauttia vauvavuodesta, se oli lähinnä ahdistavaa. Uskon, että mulla oli molemmista synnytyksen jälkeinen masennus. Niitä ei vaan diagnosoitu. Esikosta pääsi tosi pahaksi.

Nyt tuntuu, että tämä kolmas kasvaa ihan luvattoman nopeasti kun haluaisin pitää sen pienenä syliteltävänä ainiaan. ❤

Mutta vauva-aika on vähän tällaista odottelua, että toinen oppii ensin kommunikoimaan ja pian myös osallistuvaksi ja tekeväksi ihmiseksi!
Me kyllä kovasti miehen kanssa toivotaan ainakin toista lasta, mutta saa nähdä.. Tätä poikaa odoteltiin kuusi vuotta ja raskausaika oli aika pelottavaa, kun koko ajan sai olla sydän syrjällään, että meneekö taas kesken..

Poika huomenna 5vk.. Jännä, mutta mulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaista vauvakuumetta ja mun mielestä tää vauva-aika on tosi puuduttavaa ja tylsää.. Vois hyppää suoraan siihen taaperovaiheeseen :D Oon aina tiennyt, että haluan lapsia ja rakastan touhuta lasten kanssa kaikkea. Siksipä ehkä kouluttauduin kasvatusalalle

Meillä on 11 v tyttö, pojat on 8 v, 4 v ja 3,5 kk. MIe rrrrrakastan olla raskaana, mutta ei enää vauvoja meille. Kertakaikkiaan ei mahdu enempää tähän taloon. Sydämeen mahtuisi kyllä :)

multa löytyy 1 vuotta 3 kuukautta vanha poika :) toisen lapsen haluan mut vasta sit ku oon käyny koulun loppuun ja jonki aikaa ollu töissä.

Vie, meidän poika syntyi 8.11!😊

3 poikaa. 9v, 4v ja ens viikolla 5kk.

Aiemmin oli ajateltu, että 3 on meidän luku mutta mulla on ollut jäätävä vauvakuume jo kohta 3kk. Johtunee ehkä siitä, että viimeisin raskaus meni ihan hukkaan menetyksen pelon takia eikä pää ole missään vaiheessa tajunnut että tämä pieni saatiin sittenkin syliin.

Ehkä sittenkin kyseessä raskauskuume eikä vauvakuume. Mene ja tiedä.

Nemimilla.. Poika 16.10. Syntynyt 👍

Poika 2v3kk jaoon rv 18+5. Toisen synnyttyä lapsiluku täynnä. Vauvakuume iski just ennenku poika täytti 1v..

Viikon päästä 9kk poika!💖 ja haaveilen toisesta, mutta ei vielä.. Haluan nauttia tästä pojan vauva ajasta. Vipe, taitaa meidän pojilla olla vajaa kk ikäeroa?!😀

Mulla 5v poika ja 2v tyttö. Välillä pukkaa vauvakuumetta mutta toistaiseksi lapset on ainakin tässä. Sen verran rankat raskaus ja vauva-ajat takana ja yö valvominen jatkuu edelleenkin. Joskun täytyisi saada äidinkin nukkua.

Meillä tyttö 10v, poika 6v ja tyttö reilu viikon päästä 1v :) ja lapsiluku täynnä! Kävin sterilisaatiossa eli ei todellakaan tuu enempää meille 😃

3v (just kesäkuussa täytti) ja 9,5kk poikia molemmat 😊
Kyllähän se kun vuoden ikä lähestyy ja huomaa että vauvamaisuus katoaa,niin alkaa kuume nousta 😄