Mulla on ollut km rv 7 kyllä välillä olen katkera jotka saa heti kersan ja toiset joutuu menettään sikiön )

Oon ehdottomasti sitä mieltä, että(varsinkin toivottu)lapsi on äidille ihan oikea lapsi jo positiivisesta testistä lähtien. Tietysti myöhemmillä viikoilla on saattanut jo "huokaista helpotuksesta", mutta varmasti se on aina suuri menetys ja varsinkin ammattihenkilöstön pitäisi se ymmärtää. Ihan sama, kun onkologi sanois potilaalle, että "rintasyöpäähän on tosi monella, elä sen kanssa!" Itsellä rv12+1 ja koko ajan on kalvava tunne, uskaltaako olla onnellinen..

Meillekkin tarjottiin aikaa jutella ja kävinkin myöhemmin juttelemassa... Helpotti. Harmi kyllä jos asia on pitänyt noin ilmaista, hienomminkin olisi tietenkin voinut. Vaikka eipä se asiaa miksikään muuta 😔 Täälläkin siis esikoinen tuli ennen aikojaan, tosin vähän ennen raskauden puolta väliä. Mutta musta se on menetys aina, oli viikot pienet tai ei.

Meille ei edes neuvolasta mitään keskustelu apua tarjottu😡 tuskin kyllä olisin mennykkään ilkeiden kommenttien jälkee... Kiitos vielä kertan kaikille tukeneille :). Päivä kerrallaan mennään , toivottavasti parempaan päin 😏

Voi ei miten neuvolassa asia kohdattu 😭 Mä kun peruin jo varatun seuraavan neuvola ajan,Niin mulle ehdotettiin että jos kuitenkin varattais aika jutteluun,en sitä ottanut,kun tosiaan luulin että mielipide keskenmenosta on sielläkin se että se on ihan arkipäiväinen normi asia joka ei saa surettaa.. Meillä neuvolan täti oli onneksi ihana ja empaattinen ja ymmärsi asian.. Eipä se juuri sanonut mitään mitä muistaisin mutta kuunteli ja kertoi että tunteeni on ymmärrettäviä ja oikeita,eikä sanonut mitään että turhaa mennyttä itken kun on uusi lapsi jo tulossa.. 

Harmi ettei teillä ole samanlaista neuvolatätiä tukemassa.. Mielestäni et ole herkkä,aika karusti neuvolan täti asian otti oikea tapa olisi ollut kysyä että tahdotko ajan keskustelua varten jne.

Miehelle puhuminen ei ole sama asia,koska hän suree myös niin se tukeminen on vaikeaa ja sitten taas mies ei ehkä voi ymmärtää miltä tuntuu kun ei Ehkä ole vielä sisäistänyt koko ajatusta tulevasta lapsesta.. 😓  

Toivotaan että jostain löydät vertais tukea ja näet sen valon tunnelin päässä..

Täällä voi ainakin purkaa ajatuksiaan..

Jotkut ei ole valmiita heti yrittämään uudestaan,itsellä lohdun toi kun seuraava raskaus eteni yli ekan kolmanneksen..

Jos aiotte yrittää heti,niin toivon että onnistutte pian ja raskaus etenee ongelmitta hyvin.. Jos taas päätätte odottaa,niin toivon että kesän aurinko sulattaa murheet vähän pienemmäksi jää möykyksi siellä sydämessä..

on vaan jotenkin todella vaikea keskustella asiasta ulkopuolisille, nimenomaa sen takia kun ei ole ymmärrystä tullut.Neuvolassa kävin silloin vielä tilanteen tarkistamassa ja sieltä ei oikeen asiaa sanottu juuta eikä jaata. Sen sijaan alko oikeen ärsyttämään kun täti sanoi `"että me varmaan perutaan tää sun seuraava aikakin kun ei sielä mitään sydän ääniä tule kuulumaan`oonko mä vaan herkkä mut se alko kyllä harmitta! mun mielestä asian oisi voinut hiukan hienovaraisemmin ilmaista.

Miehelleni olen asiasta paljon puhunut ja itkua vääntänyt ,mutta tuntuu että ymmärrys alkaa sieltäkin suunnalta loppumaan:( kuuntelee kyllä ja yrittää tukea ,mutta aihe on hänellekkin todella arka.

Kuitenkin kaikesta huolimatta yrittää keskittää ajatukset tulevaan ,toivoo että seuraava raskaus alkaisi äkkiä ja etenisi normaalisti loppuun asti.. Mutta kuitenkin jokin ääni takaraivossa käskee painaa jarrua koko lapsi asiassa.Johtuuko sit tästä hetkestä ja tuskasta mitä nytten kantaa mukanaan ,ajan kans helpottaa? Mutta niinhän se on että aika parantaa haavat ,mutta arvet tuppaa yleensä jättämään:(

Kirjoittaja on poistanut kommentit.

Voi ei. Voimia! 😔💗

Voi ei 😭 

Tiedän mitä käyt läpi ja ymmärrän että nyt tuntuu maailman lopulta,mutta usko tai älä,niin nouset vielä ja jonain päivänä huomaat että kaikella oli tarkoitus ja olet jälleen onnellinen.. 

Tietysti tuo tapahtuma on Aina haamuna menneisyydessä ja sana keskenmeno saa palan nouseen kurkkuun  ja se että raskauksia on enempi kuin lapsia,mutta kyllä tuo tuska ajan myötä hellittää vaikka ei häviä välttämättä koskaan.. 

Nyt sinulla on oikeus surra ja olla kuuntelematta ilkeältä tuntuvia lohdutuksia kuten tuota että aika parantaa haavat.. Itse sain myös kuulla että "no onhan sulla yksi lapsi" tämä saa vieläkin karvat pystyyn koska kuulin sitä ihmisiltä joilla itsellä oli useampi kuin yksi lapsi.. Se yksi lapsi ei poista tosiasiaa että olet Juuri menettänyt lapsen.. Ainoa mihin se yksi lapsi auttaa on että jaksaa paremmin,kun on pieni ilopilleri piristämässä päivää..

Jos yhtään tuntuu nii puhu jollekin,varaa vaikka neuvolaan aikaa.. Itse tukahdutin tunteeni,kun päivystyksestä sain "mitä sitä itkeen,toi on yleistä" kohtelun.. Neuvolasta tarjottiin aikaa keskusteluun,en huolinut,kun en itkemättä pystynyt asiasta puhumaan ja pelkäsin sieltä samaa ei saa itkeä reaktiota.. Uuden raskauden myötä oli pakko mennä neuvolaan ja kun kysyivät että millä mielin odotan,niin sitten aukes hanat ja itkin kuinka pelkään että sekin menee kesken ja sitä kohtelua mitä viimeksi sain yms.  yms. Yritin pidättää kyyneleitä,mutta ne vaan tulivat.. Siihen mennessä olin niitä lähes puolivuotta pitänyt sisällä,niin niitä riitti.. Mutta neuvolassa ymmärrettiin,annettiin lupa surra ja pelätä.. Sain käydä koska vain kuuntelemassa sydänääniä.. 

Sen jälkeen olen pystynyt itkemättä puhumaan asiasta.. Edelleen muisto on kipeä,mutta saimme ihanan terveen vauvan syksyllä ja jälkikäteen ajateltuna,syksyllä oli parempi aika saada lapsi kuin olisi ollut keväällä.. En silti jos saisin päättää ikinä haluisi keskenmenoa,mutta jos nyt saisin nappulan jolla poistaa sen niin en pystyisi sitä nappia painamaan,koska sittenhän menettäisin tuon ihanan lokakuisen poikamme..

Se mitä kai yritän sanoa on,että nyt sinulla on lupa surra,olla vihainen,katkera kaikille joilla on useampi lapsi,itkeä,olla epätoivoinen yms. Mutta vielä tulee aika,kun nouset ja huomaat olevasi entistäkin vahvempi..

Tiedän myös että nyt ehkä tuntuu että mikään ei lohduta ei se että ehkä tulevaisuudessa saatte vielä sen vauvan,eihän se korvaa menetystä,eikä nyt lohduta että aika auttaa.. Sekin on normaalia,jokainen suree tavallaan,eikä ole väärää tapaa surra..

PALJON VOIMIA JAKSAMISEEN! 💞 Toivon ettet törmää kommentteihin joihin itse törmäsin..

Kiitos paljon💞

Paljon voimahaleja!!!

Voimia!

Ultraan asti ei keritty pilkunen vattassa:/ eiliseen iltaan mennessä kaikki oli ohi :/ kivut koveni ja siinä samalla vuotokin ja kesken meni . On niin haikee ja tyhjä olo tästä kaikesta ! Tuntuu ettei tästä nousta enään ylös;(

Pauliina,Mitenkäs ultrassa selvisikö mitään..?

Ihanaa että olet saanut ajan ultraan niin ei tarvi miettiä..

Itsellä kokemusta kummastakin vaihtoehdosta.. Esikoisen aikana ei ollut mitään..Toisessa raskaudessa alkoi vuoto ja en päässyt ultraan,suurinpiirtein samoihin aikoihin alkoi kuin sulla,siinä 6 viikon paikkeilla ja 10+5 viikolle asti jouduin murehtii kunnes meni kesken,en tiedä oliko kuollut jo silloin kun alkoi vuotaa ja kannoin turhaa kuollutta alkiota sisällä vai miten kun en ultraan päässy.. 

Kolmas raskaus alkoi vuotaa samoilla viikoilla.. Heitin jo hyvästit vauva haaveilla,ramppasin alkuraskauden yksityisellä ultrassa,mutta niin vaan vuoto loppui ennen kuin eka kolmannes loppui ja nyt melkein 8kk ikäinen poika esikoisen kaverina.. 

Ja molemmissa vuoto vähäistä ja samanlaiset tuntemukset,paitsi keskenmenneessä raskaudessa ei ollut raskaus oireita ja sitten kun lopulta meni kesken niin sitten alkoi vuotaa runsaasti ja ei jäänyt epäselvää että menikö kesken vai ei.. 

Eli toivoa on koska pieni vuoto voi olla myös normaalia.. Mutta hyvähän tuo on tutkia ettei tarvi miettiä.. 😊

Toivotaan parasta.. Istukka voi olla vähän kohdunsuulla näin alkuraskaudesta ja siitä voi johtua vuotoa joka loppuu jos istukka kohdun kasvaessa siirtyy pois kohdunsuulta..

Olitkin saanut ajan ultraan. Toivottavasti kyse on vaan jostain vuodosta, ettei ole km. Voimia huomiselle ja jarrusukat pienelle 💗

Mä olen kaikissa raskauksissa vuotanut vähän verta. Ja myös koko raskaudet kärsinyt alapään kuivuudesta ja näin ollen esim.seksikin saanut paikat aukeamaan, vaikka olis liukkaria. Eli kannattaa seurailla vuotoa ja jos tulee kamalia alavatsakipuja, niin soitto neuvolaan tai suoraan äitiyspolille.

Kiitos vastauksestasi , ehkä toivoa onkin . Huomiseksi sain ultraa ajan , toivottavasti asia selviää .

meitä on täällä joukossa useampikin, jotka on vuotaneet verta ja silti saaneet terveen lapsen, joten älä vielä heitä pyyhettä kehään.  mulla kului esikon kanssa koko alkuraskaus menkkakivuissa. sattui ja särki ja pisteli ja jomotteli niin että itku tuli. ja tosikon kanssa aloin yks kaks vuotaa verta, ja sitä tuli enemmän kuin pelkkä pyyhkäsy. kävin ultrassa sit parin tunnin kuluttua, ja siellä ne kysyi, että oliko veri varmasti peräisin minusta?? :DD hah!  joo, oli. mutta syitä sille ei koskaan löytynyt ja tuossahan tuo nuorimmainen geeniperimä imeskelee koiran lelua tyytyväisenä.