En ole ikinä polttanut ainuttakaan, mutta eräässä työpaikassa ollessani oli työntekijöiden buumi lopettaa tupakointi, monet kokeilivat hypnoosia ja väittivät että auttoi. Muutaman kerran kävivät.
En tiedä asiasta enempää, enkä ole hypnoosiakaan koskaan kokeillut, mutta ilmeisesti joillekin avuksi tuossa taistelussa.

Mulla kävi niin et en koskaan pystynyt lopettaa kun yritin mutta kun mä sain tietää eräänä aamuna klo 4vessassa kun oksensin jonkun mahataudin kourissa olevani raskaana, se tapa loppui kun seinään. Mulla oli niin hirvee olo et jos mä olisin edes ajatellut meneväni tupakalle olisin mä oksentanut heti. Sitä kesti viikko ja ei enää tehny mieli. Tosin, kun mun poika oli 11kk mun isä kuoli. Kun mä löysin isäni veljeni kanssa niin kun oli soitettu poliisille mä kävelin alakerran kauppaan ostamaan tupakkaa. Sillä tiellä vielä ollaan :/ mut salmiakki auttoi niihin myöhemmin tuleviin huonoihin hetkiin

omasta kokemuksesta voin kertoo että se tapa on sitkeemmässä kuin itse riippuvuus. Mie lopetin päivittäin polttamisen mutta oon edelleen kapakkapolttaja. Mutta jos puolenkymmentä kertaa vuodessa käy humpalla, niin... :D Lopetin melkein 8 vuotta sitten, ja yhä edelleen tulee ajoittain semmonen olo että mieli tekisi tupakkaa. Mutta sitä on niin tottunut olemaan ilman että se mieliteko häviää kyllä nopsaan. Kuhan saat muutettuu tavat niin se helpottaa. Tsemppiä lopetukseen!

Nii ja se kirja maksaa vaan noin kympin. Ja mie oon sitä mieltä, ettei sitä tupakkaa kannata korvata millään. Kaikista vähiten korvaustuotteilla, mut ei myöskään pastillilla, purkalla, yhtään millään. Koska jos sen korvaa, on myös helpompi sortuu polttamaan siinä vaiheessa, kun joku kerta se korvaava tuote on loppu.

Kipasepa kirjakauppaan ostaa Stumppaa tähän-kirja. Mie oon "lopettanu" tupakoinnin useemman kerran elämässäni. Molemmilla kerroilla raskaaks tultuani oon lopettanu muutamassa päivässä, mut ekan muksun jälkeen ratkesin jo parin kuukauden sisällä synnytyksen jälkeen. Toisen syntymän jälkeen tais mennä lähemmäs 8 kuukautta ennen kun ratkesin, mut sit lähtiki nopeesti ihan lapasesta se polttaminen. Sillon päätin, et nyt saa loppuu. Eniten lasten takia, mut tietysti myös itteni, asiakkaitten ja ihan kaikkien ympärillä olevien ihmisten takia. Ostin ton kirjan, luin sitä eteenpäin aina tupakalla käyessä. Joo, lukemiseen meni pari viikkoo ja jotenkin kummasti se hidastu mitä vähemmän sivuja oli jälellä. Mut noin tupakalla lukiessa se kirjan idea uppoo tehokkaammin. Viimesellä sivulla tumppasin viimesen tupakan ja nyt ollu kohta kaks vuotta polttamatta. Kirjan idea on saaha ihminen tuntemaan ittensä vapaaks ilman tupakkaa. Alussa tietenkin ajattelee tupakkaa lähes joka hetki, mut se vähenee koko ajan  mitä pitempään on polttamatta. Mie joka ikinen kerta, kun tupakka tuli mieleen, hihkuin mielessäni, et "jee, mie oon vapaa". Nyt ei tarvii hihkuu ku ehkä kerran puolessa vuodessa, niin harvoin sitä enää ajattelee.

Suosittelen todella tuota kirjaa. Mut lukiessa pitää olla asenne kohallaan. Jos toitottaa mielessään joka lausetta vastaan, ni ei se varmasti helpota yhtään.

Ja noista ylilyönneistä vielä, ihan tutkittuja ja lääkärin mukaan harmittomia ovat. Ilmeisesti johtuvat stressistä minkä lopettaminen tuo tullessaan. Inhottavaa joka tapauksessa. Pikkasen edes auttaa että saa ajatuksiaan johonkin purkaa