Epäselvä raskaustilanne
Tätä "tilannetta" eli inhottavaa epätietoisuutta raskauden kulusta tai kulumattomuudesta on kestänyt nyt kohta 2 kuukautta ja nyt alkaa vertaistuki olla tarpeen. Olen 21-vuotias 9kk pojan äiti. Emme kovin aktiivisesti yrittäneet toista lasta, mutta päätimme että tulee jos on tullakseen. Mökkireissun jälkeen lokakuun alussa tajusin kuukautisten olevan muutaman päivän myöhässä ja tein maanantaina raskaustestin. Testi oli negatiivinen vaikka kuinka yritin sitä eri kulmissa ja valaistuksessa kattoa. Olin pettynyt. Saunaoluet jäi kuitenkin jatkossa ottamatta koska minusta tuntui yhä että olisin raskaana. Pääsin terveyskeskuksen raskaustestiin kun kuukautiset olivat 2 viikkoa myöhässä ja se näytti viimein positiivista. Ensimmäinen neuvola oli viikolla 8+1 ja mahaan kurkattin heti ultraäänellä. Olimme koko perhe katsomassa, mutta sikiötä ei löytynyt. Terveydenhoitajan mukaan voi olla että raskaus ei vielä vain ole niin pitkällä että mitään näkyisi. Sain viikon päähän uuden ajan. Kun viikon päästäkään ei näkynyt ketään, alettiin epäillä tuulimunaraskautta. Terveydenhoitaja sanoi ettei kannata elätellä paljoa toivoa. Sain ajan kahtiin verikokeisiin jossa raskaushormonia seurattiin sekä lääkärille. Olin lähes menettänyt toivoni mutta verikokeen tulokset näyttivät selvästi raskauden: ensimmäisessä verikokeessa hormoneja oli 31 000 ja seuraavassa määrä oli selkeästi noussut. Lääkärille mennessäni olin toiveikas, mutta taas näin vain tyhjän mustan aukon. Lääkäri sanoi nähneensä jotain, mutta se oli niin pieni ettei hän uskaltanut sanoa siitä vielä mitään. Sain uuden ajan ensiviikolle ja uudet verikokeet. Nyt odotan taas ensiviikkoon, kuten jo monena viikkona aiemmin. Turhautuneena ja epätietoisena. Pelko kohdunulkoisesta raskaudesta ja keskenmenosta... onneksi iloinen pieni poika pitää kiireisenä, muuten en jaksaisi tätä. Onko muilla samankaltaisia kokemuksia? Miten tarinat päättyi?
Vastaa
Listaa uusin ensinKirjoittaja on poistanut kommentit.
Tuli tässä aamutuimaan mieleeni, että kenties tästä voisi kaikki ottaa opiksi sen, että on oikeus vaatia tutkimuksia jo paljon aikaisemmin, tai että vaatikaamme ja rohkaistaan täälläkin kanssasisaria siihen. Kun kerran tällainen lääkärin välinpitämättömyys on näköjään mahdollista! Itseäni harmittaa nyt jälkikäteen, että kirjoitin tuon ajatukseni vasta 2.12.
Eihän se tietenkään lopputulosta muuta, mutta onhan se aivan pöyristyttävää pitää ketään seurantalinjalla noin kauan kun kaikki mahdollisuudet asian selvittämiseksi olisi ollut jo aikoja sitten!
Ja ihmettelen myös sitä, että jos sai kiireellisen lähetteen, miten vielä on odoteltu että tapahtuu jotain muuta ja joutuu sitten vasta itse päivystykseen hakeutumaan!
Itselläni oli esikoisen raskaudessa alkuvaiheessa (oisko viikkoja ollu 7-8) ilta, kun alkoi vuotaa kuten kuukautiset, ja pääsin jo seuraavana päivänä sairaalaan tutkittavaksi. Kaikki olikin hyvin (kenties kaksonen tullut siinä vuodossa pois tai sitten vain jokin häiriö)! Mutta jo tuo yksi ilta ja yö tuntui aivan järjettömältä piinalta epätietoisuuden vuoksi. Itkin hysteerisesti jo tuosta ja voi kuvitella (tai sitten ei) kuinka hirvittävää on aloittajalla ollut viikosta toiseen. En voi ymmärtää miten on edes voinut käydä noin.
Harmittaa, kun ihmisiä ei enää auteta ja palvella, vaikka pitäisi. Osa sosiaali alalla olevista voisi puolestani painua toimistoon :( Ehdottomasti valitusta, kunhan olet kerännyt voimia. Asia kannattaa ehdottomaati käsitellä, eikä jättää muhimaan sisälle. Puhuminen auttaa.
Samaa sanoisin kuin misukka.
Mutta ensin toipumista ja oikein paljon voimia ja lohtua suruusi ❤️
Jos suinkin jaksat kaiken tämän jälkeen, niin tee valitus siitä terkkalääkäristä. Jos sekin oppisi lähettämään seuraavan vastaavassa tilanteessa olevan ajoissa jatkotutkimuksiin.
Voimia sinulle paljon!
Miiah pahoittelut ❤ kurja tilanne muutenkin ja sitten vielä toi epätietoinen odottelu :( Voimia toipumiseen ❤
No nyt on vihdoin saatu tää soppa päätökseen.
Lähdin tänään päivystykseen kovien selkäkipujen vuoksi. Gynekologi tutki ja totesi että kyseessä on pitkään jatkunut tuulimuna joka oli nyt mennyt kesken ja siitä kivut. Ihmetteli kovasti miksei aiemmin ole lähetetty naistentautien polille sillä olisi pitänyt tyhjentää jo ajat sitten. Vähän jäi askarrutamaan korkeat hcg arvot, mutta ne kuulemma nousevat jos tuulimunaa ei keskeytetä. Sain tyhjennyslääkkeet ja särkylääkkeitä, siinäpä sitten itsenäisyyspäivälle vähän aktiviteettia. ..
Toisaalta oli helpotus saada vihdoin päätös odottelulle ja ainakaan ei ollut kohdunulkoinen.
Hyvä että vihdoin sait sen lähetteen. Eiköhän ne sieltä jo tänään sulle soittele aikaa kun kiireisenä meni.
Harmi, että lopputulos oli tämä. :(
Voimia kovasti suruusi. Toivottavasti edes fyysinen puoli saisi päätöksen pikaisesti.
Nyt sain vihdoin kiireellisen lähetteen keskussairaalaan... kohtu oli edelleen tyhjä ja hcg-arvot olivat laskeneet. Korkeimmillaan oli viime viikolla n. 51 000 ja nyt n. 32 000. Jos vuotoa tai kipua niin heti lähdettävä päivystykseen. Toivottavasti saisin ajan jo tälle viikolle. Kai tää nyt jonkinlainen päätös ainakin vauvan odotukselle oli.
Juttelin terveydenhoitajani kanssa ja hänenkin mielestään on ollut kohtuutonta odotuttaa näin kauan. Ilmaisin pettymykseni myös lääkärille, joka vihdoin vaikutti ymmärtävän millaisessa tilanteessa olen ollut. Kiitos kaikki ihanat tsempistä!
Siis apua. Miksi ihmisiä ei enää hoideta? Onko oikeasti nykyään muka niin kiire vai mikä siinä on...Säästetään joka paikassa ja hoitoa saa vasta sitten, kun on pää kainalossa ja mitään ei voi enää tehdä.
Ehdottomasti sinunkin olisi pitänyt saada lähete äitiyspoliklinikalle. Kunnon ultraääni, kunnon tutkimukset, gynelääkäri eikä mikään perus "juntti" terveyskeskuksesta.
Noilla hcg arvoilla veikkaisin itse kohdunulkoista tai kaksosia/kolmosia....
Käypä hoito suosituksista löysin tällaista tietoa:
"Jos seerumin hCG-pitoisuus on yli 5 000 IU/l
ja kaikututkimuslöydös on epävarma, tulisi
diagnoosi varmistaa laparoskooppisesti."
Oon lukenut iltaisin myös paljon muita tutkimuksia kun en oo saanu nukuttua ja kaiken järjen mukaan tää olisi pitänyt tutkia jo ajat sitten. Tuntuu että mut on jätetty kotiin "odottelemaan repeämistä" :( huomenna jos vaan pystyn niin sanon sille lääkärille kyllä pari valittua sanaa.
Soita suoran äitipolille jos se lääkäri ei sua vieläkään laita eteenpäin.
Toi on jo tosi röyhkeää siltä puoskarilta!
Siis etkö ole päässyt tarkempiin tutkimuksiin vieläkään? Vaadi!
Eihän tuollaista voi kauempaa seurata!
Käsittämätöntä minusta!
Tk:ssa vain seuraavat että mitä tapahtuu, pöyristyttävää!!
Ite vaatisin, jos tuossa tilanteessa voimia edes olisi, pyytäisin miestäni vaatimaan. Tai yksityiselle.
Tää on tätä piinallista odottelua edelleen. . :( huomenna verikokeet ja ylihuomenna lääkäri. Toivoin et oisin päässyt jo tarkempiin tutkimuksiin mutta samalle tetveyskeskuslääkärille sitä taas mennään. Se ois sitten jo viides kaikututkimus, toiveet ei oo hirveen korkealla.
Mites Julle, löytyikö elämää perjantaina?
Kirjoittaja on poistanut kommentit.
No jopas on. Toivottavasti sieltä nyt pian jo löytyisi se sikiökin. Jos sulla on kohtu jotenki erikoinen, et se vaavi on jossain salapussukassa jemmassa.
Olis liian julmaa todeta tuulimunaksi kaiken tämän jälkeen.
Ei (tähän joku kirosana) oikeesti. Hcg-arvo on noussut edellisestä. Eli joku täällä nyt kasvaa, ei vaan tiedetä missä. Lääkäri soittaa vielä tänään ja kertoo miten jatketaan. Kummalisinta tässä on se että mitään vuotoa ei ole ollut eikä voimakkaita kipujakaan. Alaselkää ja vatsaa on juiminut muttei kuitenkaan sen verran että ois särkylääkettä tarvinut. Mitä ihmettä tapahtuu :(
Kirjoittaja on poistanut kommentit.
Tsemppiä Hanni odotukseen. Toivottavasti saat selvyyden tilanteeseen nopeasti :)
Voi että, taitaa näitä tapauksia olla sitten muillakin... Itse kävin juuri eilen lääkärissä samanlaisen tilanteen vuoksi. Tosin minulla on vuotoakin ollut nyt vajaan viikon, mutta ei lääkäri silti osannut sanoa varmaksi mitään. Labrassa ottivat ne raskaushormoniarvot, tuloksia en tiedä. Ja ensi viikolle uusi aika, sekä ultraan että labraan. Katsellaan, miten meidän käy. Voimia sinullekin!
Voi hurja mikä tilanne! Omaa kokemusta ei ole, mutta voin uskoa että tuo epätietoisuus on tosi raskasta. Tsemppiä!
Epäselvyys jatkuu: lääkäri ei löytänyt kohdusta vieläkään ketään. Kysyin onko kohdunulkoinen raskaus mahdollinen ja lääkäri sanoi että silloin olisi kyllä oireita, kipua ja vuotoa. Huomenna tulee vielä verikokeen tulokset ja niiden perusteella sitten selviää miten jatketaan. Jos raskaushormonipitoisuus jatkaa nousuaan niin todennäköisesti keskussairaalaan jatkotutkimuksiin, jos taas hormonit kääntyneet laskuun niin raskaus mennyt kesken...
Kiitos kaikille virtuaalituesta 3 helpottaa kun voi vähän avautua, kun ei tästä raskaudesta kellekään ole uskaltanut kertoa.
en voi väittää kokeneeni moista, mutta voin vain pitää siulle peukkuja ja antaa virtuaalihalin. tulethan sitten kertomaan miten kävi, toivotaan parasta:)
Huomenna aamulla lääkäri... jännittää niin että en viimeyönä saanut kunnolla nukuttua. Alaselkää särkee. Toivon niin että huomenna tää odotus loppuisi ja alkio löytyisi tai sitten todettaisiin tuulimuna. Saan hermoromahduksen jos taas tulee vain uusi aika ensiviikolle. :(
Minulla kävi huonosti, joka ei tosiaan tarkoita että sinulle kävisi. 1.10 tein raskaus testin ja olin onneni kukkuloilla koska minun kohdallani tämä oli ihmeellistä että olin niinkin nopeasti tullut raskaaksi. Valitettavasti alkoivat epämääräiset vuodot ja gynelle menin ja sieltä ei löytynyt mitään. Lähettivät naistenpolille ja siellä tutkittiin ja katseltiin ja mitään ei tehty tai osattu sanoa juuta eikä jaata. Viikon elin epätietoisuudessa ja se oli rankinta. 17.10. sain metotreksaatti piikin kun olikin kohdunulkoinen. En halunnut enää seurata enempään vaan päätin että kun ei tästä tule lasta kun on väärässä paikassa.
Nyt ollaan jo voiton puolella, kuukaudessa olen melkein jo nollilla HcGssä. Viikko sitten oli laskenut 77.
Mutta nyt on ajateltava eteenpäin, olin sentään raskaana, se on sentään omalla kohdallani mahdollista ja kovasti odotan että saa ruveta yrittämään uudestaan. En mieti että käykö samanlailla, sitten käy. Kyllähän se sattuu mutta pakko on selvitä ja tämän kokemuksen jälkeen oon itse vahvempi ja seuraavan raskauden tullessa ilmi mut otetaan aikasemmin syyniin joka paikkaan edellisen kokemuksen jälkeen!
Ei muuta ku tsemppiä!
Mullakaan ei ole tuollaisesta kokemusta mutta kauhea tilanne on sulla siellä päällä.
En voi edes kuvitella millainen olo sulla on kun jatkuvasti tieto venyy ja venyy.
Toivottavasti saat pian varmuuden ja kaikki käy parhain päin.