Menetin ystäväni sairaudelle
Tänään on sellainen päivä, että tekee mieli vain itkeä peiton alla. Eilinen ilta meni miehen kanssa riidellessä. Ja vaikka tuo on kovin häpeissään ja anteeksi pyydellyt moneen kertaan, oli silti kovin rusentunut olo aamulla kun heräsi. Mietin miten sydänparka voi kaikesta aina vain toipua. No aamulla sitten ensimmäinen mitä puhelimesta näin, oli viesti lapsuuden ystävältäni, jossa tuo ihmetteli miten kehtaan esittää viatonta ja hänen ystäväänsä, kun hän kumminkin tietää miten oon puukottanut häntä selkään. Olen jo muutaman vuoden seurannut hänen masennustaan ja yrittänyt kaikin tavoin tukea. Viimeisen vuoden ajan tämän jutut on alkaneet vaan saada aivan uusia neuroottisia piirteitä, kuten epäilyjä siitä, miten hänen äitinsä yrittäisi myrkyttää hänet, ystävät huumata hänet, ja entiset työkaverit vainoaisivat häntä. Viimeisimpien tarinoiden mukaan joku murtautuu hänen asuntoonsa vain kirjoittaakseen hänen kirjojensa sivuille vihaavansa tätä. Olen yrittänyt kuunnella näitä juttuja neutraalisti, lähtemättä niihin mukaan, mutta tyrmäämättä täysin, jotta hän säilyttäisi luottamuksensa muhun ja vaivihkaa yrittänyt saada häntä hakemaan apua. Ymmärrän, että nyt vain napsahti hänen kirveensä mun kohdalleni, ja on yksinomaan hänen sairaudensa syytä, että tuo uskoo nyt mun jollain tapaa häntä myöskin piinanneen (ei ole kyllä kysyttäessä nyt vastannut, että millä muotoa olen häntä selkään puukottanut...). Mutta mitä hittoa tässä voi tehdä muuta kuin itkeä?? Haluaisin kovin vielä pysyä hänen rinnallaan, koska niin vanhoja lapsuudenystäviä harvemmin enää on, mutta ei tuo ole se sama ihminen enää. Ja millä hemmetillä hoitoon saa ihmisen, jolle ei ole mitään skitsofreniaa vielä todettukkaan? Hänen perheelleen on turha lähtä asiasta puhumaan, äitinsä on ihan yhtälailla kuuppa sekaisin hänkin:( saapui vanhempieni ovelle housut kusesta märkänä itkemään MEIDÄN kymmenen vuotta sitten kuollutta koiraa ja vaeltelee vanhempieni tontilla milloin minkäkin ruusupuskan kanssa. mielestäni on julmaa jättää sairas ystävä oman onnensa nojaan, mutta jos hän vakavissaan uskoo mun esimerkiksi yrittävän salamurhata hänet, niin minkä mie voin tehä?
Vastaa
Listaa uusin ensin
Hienoa kuulla, että sait tämän siskon kiinni. Yhdessä on kuitenkin helpompi ratkoa ja pähkiä pulmaa.
Harmi, että se terapeutin luona käynti jäi yhteen kertaan. Vaikka tietysti kun tilanne on noin pahaksi päässyt, niin sehän on arvattavissa ettei autettavaksi suostu :(
sain ystäväni siskon kiinni! ovat perheen kanssa huomanneet saman asian ja yrittäneet jo vuosi sitten saada apua. ystäväni saatiin jopa terapeutille saakka, mutta hän ei suostunut sen kerran jälkeen sinne enää takaisin menemään koska terapeuttikin kuulema oli vehkeilijä.
yritämme nyt yhdessä tuumin keksiä tapaa saada hänelle apua. helpotus oli saada tietää ettei tuo tyrmännyt mua lainkaan vaikka hyvin arkaluonteisen asian otin esille 15 vuoden tauon päätteeksi:)
Paikkakunnan koko vaikuttaa siihen kuinka aktiivisesti naapureiden asioihin puututaan.
Nähty nyt on ettei pikkupaikkakunnalla avun saaminen tai hakeminen ole sen helpompaa kuin isossakaan paikassa. Ei, vaikka viranomaiset koettaisi asioihin puuttua.
En viittaa aloittajan tapaukseen.
soitin tänään kunnan mielenterveyspalveluun psykologille, joka vahvisti, että he ei tosissaan voi sieltä käsin auttaa mitenkään, koska kyseessä on aikuinen ihminen jonka pitäisi itse ymmärtää hakeutua hoitoon. etenkään jos ei VIELÄ ole vaaraksi itselleen tai muille, niin heidän kätensä on sidotut.
kiitti kuitenkin "ennakkotiedosta" ja lupasi palaveerata asiasta kollegoidensa kanssa ja palata asiaan. mutta harmitteli kuitenkin että todennäköisesti mitään ei ole tehtävissä ennen kuin asiat on todella paljon pahemmin pielessä ja joku saa todistettua että ystäväni on jo vaaraksi.
huokaus. no, ainakin mie oon jo kaikkeni tehnyt:( pahin pelkoni vain on, että tuo oikiasti muuttaa ulkomaille "pois kusipäiden luota", jossa hänellä ei ole tämänkään vertaa enää tukiverkkoa, ja parissa vuodessa tuo heikkenee siihen kuntoon, että mitään ei ole enää tehtävissä. ja ulkomailla ulkomaalaisena mahdollisuus että joku ulkopuolinen vie hoitoon, on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto.
minnakatka, sen mie tiedän että tuo vei jo vuosi sitten äitinsä ammattiauttajalle, joka tietysti tarvisi itsekkin apua. mutta ei tuo näe mitään outoa omassa käytöksessään.
mihin mie nyt voisin olla yhteydessä? en todellakaan tiedä edes varmaksi missä kunnassa/kaupungissa on kirjoilla. tai onko tällä hetkellä edes suomessa lainkaan. siitäkin on vähän juupas-eipäs- päivityksiä näkynyt.
sisko ei myöskään ole vastannut millään tavalla, en tiedä onko edes huomannut mun viestiäni. isä ei asu suomessa, joten sille en ainakaan saa avunhuutoa perille.
terveydenhuoltohenkilöstö eli viranomaiset voivat ottaa tietoja vastaan rikkomatta salassapitovelvollisuutta. siellä sitten miettivät onko mitään tehtävissä, ties vaikka olisikin jo ollut jotain kontaktia mt-palveluihin... sotä eivät sinulle tietenkään kerro vaikka olisi ollutkin. näitä ilmoituksia kyllä tulee läheisiltä ja isännöitsijöiltä ym., joskus saadaan potilas tarvitsemaansa hoitoon niinkin. toki usein lähdetään siitä että vainoharhainen toivoo apua vaikkapa läheisilleen jotka "hulluja", tai itselleenkin vaikkapa masennukseen tai unettomuuteen...
okei, nyt sain ainakin kertaalleen tämän ystäväni kertomaan miksi tuo löi välit poikki. olen kuulema liittoutunut nyt jollain tapaa häntä stalkkaavien luuseriäijien kanssa jotka on suuttuneet kun hää ei oo suostunut treffeille heidän kanssaan. kaiken lisäksi olen kertonut siskolleni hänen puhun paskaa siitä. niin, ja että hän vihaa suomea.
sounds like fun... hauskaahan tässä on se, ettei meillä ole oikiasti edes yhteisiä ystäviäkään, joten mulla ei ole mitään linkkiä hänen piireihinsä, jotta edes pääsisin kenenkään kanssa liittoutumaan. ja mistä tuo on saanut päähänsä että oisin mitään hänestä puhunut siskolleni? kun ei siskonikaan ole hänen kanssaan millään lailla tekemisissä.
yritin kertoa hälle miten paljon tuo mulle merkitsee ja miten oon huolissani kun hän työntää elämästään kaikki välittävt ihmiset pois. mutta vastausta ei enää tullut. lienee sanonut jo viimeisen sanansa.
laitoin hänen siskolleen nyt viestin facessa. toivon todella että hän saa sen ja ottaa vakavissaan. ystäväni ei siis enää vastaa miulle lainkaan, mutta facessa kyllä kirjoittaa miten ei ole koskaan tavannut yhtään niin ilkeää ja pahansuopaa ihmistä koko maailmassa kuin nyt on tullut ilmi. eli kai mie oon jotain todella todella pahaa hälle tehnyt.
Tuo vois olla blanco kyllä minusta yrittämisen arvosta ottaa siskoon yhteyttä! toimii tai ei. Mut sit oot ainakin parhaasi yrittänyt
no toistaiseksi ei ole näyttöä siitä että tuo oisi itelleen tai muille vaarallinen:/ ajaa vain ihan jokaisen ympäriltään poies kun alkaa mesoamaan ja syyttämään milloin mistäkin salajuonittelusta. ehän semmoista kukaan selväpäinen jää kattelemaan ja kuuntelemaan.
mietin että pitäisikö yrittää ottaa yhteyttä tämän siskoon? toisaalta, käsitykseni mukaan hänkin on perheestään vieraantunut, enkä tiedä ottaisiko minnuukaan vakavissaan jos kirjoittaisin hälle että "moi, ei olla nähty viiteentoista vuoteen, mutta kuule, tiedätkö että äitisi ja siskosi on sairaita?"
voihan olla, että tuo on erillään perheestä juurikin kyseisten asioiden vuoksi, tai sitten pitää minnuu ihan harhasena. ellei itsekkin ole.
silloin viranomaiset ovat velvollisia toimittamaan hoitoon jos ihminen voi olla itselleen tai muille vaaraksi. Esim jos vanhempasi olisi silloin aikanaan soittaneet poliisin paikalle kun tämä äiti tuli pissat housuissa hourailemaan, olisi hänet viety hoitoon koska ei pystynyt huolehtimaan itsestään ja oli sekavassa tilassa :( paljon tsemppiä blanco! Ja muista ettei se ole sinun vika että ystäväsi on huonossa kunnossa :( kannattaa soittaa kunnan terveyspalveluihin ja kysellä mitä voit tehdä!
ongelmana on se, ettei tuo tunnu viihtyvän missään paikassa enää pitkään, koska kaikki ympärillä yrittävät vuoroin myrkyttää ja vuoroin muutoin vain stalkata häntä. tällä hetkellä ei ole edes suomessa. vaikka tiedän että tuo jokusen kuukauden sisällä varmasti tänne taas palaa, niin eihän tuo enää olinpaikkaansa mulle kerro kun on nyt mutkin liittänyt näihin vainoajiinsa.
Tässä asian hoidossa on varmasti lakiteknisiäkin juttuja, joiden pohjalta voi/ei voi asiaa hoitaa, mm.yksityisyyden suoja, salassapitovelvoite terveyden-ja sairaanhoitohenkilöstölle.
Muussa tapauksessahan ihmiset soittelisi esim. naapureistaan, jos vähänkään tämä häiritsisi ilmoittajan omaa rauhaa.
Joten en usko, että soittamalla tätä asiaa saa eteenpäin hoidetuksi.
ja jos terveydenhuolto ei ota asiaan kantaa niin oletpahan ainakin yrittänyt...
hei, voit olla yhteydessä oman kuntasi mielenterveyspalveluihin, siellä sitten ammattilaiset miettivät onko heillä mahdollisuutta ottaa ystävääsi yhteyttä. Soita ihan vaihteen kautta, pyydä vaikka soittoaika psyk sairaanhoitajille joka vie sitten asian eteenpäin. voit myös pyytää etteivät kertoisi ystävällesi kuka on hänestä soittanut. Skitsofrenian ennuste on sitä huonompi mitä myöhemmin päästään hoitamaan, jos siitä on kyse.
Niinpä. Sanopa muuta. Raastavaa. Ja mitään kun ei oikein voi tehdä kuin seurata vierestä ja toivoa.
oon miekin ollu kuuppa nurin nuorempana useamman vuoden, mutta siinä kyllä tiesin itekkin että apua tarviin kun alkoi todellisuus ja mielikuvitus menee sekasin. mutta ihminen, joka ei näe omassa käytöksessään ja epäilyissään mitään ihmeellistä:/
pahalta tuntuu sanoa, mutta helpompaa mun oli aikanaan surra poisKUOLLUTTA ystävää, kun surra sai aiheesta ja ikävästä. mutta sureminen tuolla tavalla menetettyä ystävää, on kuin seuraisi läheisen huumeriippuvuutta; tuskallista tiedostamista miten rakastamasi ihminen muuttuu vähitellen aivan vieraaksi.
Rankkaa tekstiä. Mutta toisen sairaudelle kun ei tosiaan voi mitään. Nuo vintin vinksahdukset, jos näin saan sanoa, on kyllä pahimmasta päästä sairauksia, mitä ihminen ja hänen läheisensä voivat riesakseen saada.
Omalla kohdalla läheinen lopulta suostui itse hoitoon menemään ja nyt menee kohtuullisesti. Tiedostaa tilansa ainakin pääpiirteissään, ja osaa hakea apua sitä tarvitessaan. Harmi vaan, että usein apua hakiessaan on vielä liian selväpäinen ettei oteta tosissaan. Mutta jos pahemmaksi pääsisi, ei enää kaipaisi apua.
En osaa lainkaan auttaa sua. Korkeintaan tarjota virtuaalista olkapäätä ja toivoa, että se helpottaa edes hieman.
up