pitäiskö mun olla mustasukkainen vai:O?
monasti olen täällä kironnutkin, miten mies on äärimmäisen mustasukkainen tapaus. vuodenvaihteessa meinasi erokin tulla siitä syystä. se on kausittaista, mutta aina tuo on aiemmin nostanu päätänsä, jonka jälkeen helvetti on revennyt. viime keväänä käytiin pariterapiassa jossa opittiin kommunikoimaan jälleen toisillemme. saatiin monet asiat selvitettyä ja suhde heräsi uuteen kukoistukseen. koska tuon mustasukkasuuden vuoksi olin jo ehtinyt kaikki miespuoliset ystävät pistämään jäihin, ja jokainen työlounaskin työkaverin kanssa aiheutti mekkalaa, toivoin aina että joku päivä miehellä olisi se naispuolinen työkaveri. että tuo kykenisi itse näkemään että suhde voi olla ihan ammatillinen ja kaveruuteen perustuva, ja sen kanssa voi tehdä töitä ja käydä lounastamassa ilman että siinä olisi mitään seksuaalista. toivoin myös monasti, että hällä olisi joskus niin läheinen naispuolinen ystäväkin, että tämän näiden puhelinkeskustelusta mie voisin vähän näpäyttää, että pitäisiköhän munkin ruveta mustasukkaiseksi, you know:)? No, nyt näin on, ja mie olen monasti ollut tän naispuolisen duunikaverin puolellakin jos mies on harkinnu sille potkujen antamista. Ja kun tämän naispuolisen ystävän mies rupesi mustasukkaiseksi rouvastaan ja väitti mieheni häntä iskeneen, mie nauroin vain, miten maailma voi olla sekaisin! ikään kuin kaikki miehen ja naisen välillä tapahtuva olisi aina juuri sitä seksuaalista. no, äskettäin toinen tytöistä soitti ja kysyi kuin ohimennen että eikö minnuu yhtään haittaa sitten että tuo on niin hyvää pataa työkaverinsa kanssa että on kutsunut meillekkin kylään, vaikka mulla ei ollut omien työkavereiden kanssa edes lupaa vastata puhelimeen työajan ulkopuolella. Ja että tuo soittelee sen toisen naisen kanssa ja on hyvää pataa, kun taas mie pistin omat kaverisuhteeni poikki kun yhteyttä ei voinut pitää ilman riitoja. ei minnuu ole haitannut eikä vaivannut, mutta tuo kysymys itsessään rupesi nyt vaivaamaan. mielestäni aloin juuri saamaan pointtiani vasta perille monen vuoden jälkeen, sillä nyt kun mies on tekemisissä muiden naisten kanssa, niin se on alkanut hahmottaa niitä tilanteita, joissa se teki väärin epäillessään mua. mutta nyt mua kiusaa ajatus siitä, että MUUT luulevat mieheni nyt vetelevän vispiläkauppaa muiden kanssa kun mamma hoitaa kakaroita kotona:/ ajatus siitä loukkaa suunnattomasti, enkä nyt tahdo siitä päästä millään eroon. vielä vähemmän haluan asiasta miehelle mainita, sillä tiedän, että sen ratkaisu asiaan olisi välirikko naispuolisen ystävänsä kanssa ja kenkää naisapparilleen, ja se on tilanne jota vähiten haluan, sillä muutoin lopputulos on sama kuin hänen mustasukkaisuuskohtauksissaan on mulle ollut.

Vastaa
Listaa uusin ensinJuu Komppaan mäkin misukkaa :) meillä oli silloin mun raksa-aikana mustasukkaisuutta mutta onneks ukko piti silti mölyt mahassa ja nyt on kokonaan kyllä loppunut sellainen :)

täydet peesit misukalle ja myös sulle pohdinnoissasi. Antaa muiden luulla mitä luulevat, te kuitenkin tiedätte miten asiat oikeasti on. Ja ehkä hyvä just lasten kanssa asiasta puhua, jos heitä ihmetyttää joku tilanne.
Ja todella toivon että tää oli nyt silmienavaaja tilanne miehellekkin ja muistaa tän vastaisuudessa ja osaa reagoida siihen oikein, kun sä väistämättä miespuolisia työkavereita saat.

Just näin :)

kiitois sanoista misukka. kyllä mie otan tämän vaan vahvuudeksi oppimiselle. sekä miehen että kaksosten kohdalle;)
en vaan oikein osannut päättää kumpi loukkasi enempi, se, että minnuu luultiin vehkeileväksi vaimoksi, vaiko se, että miestä luullaan. toinen tekee miusta pääpirun ja toinen näkökanta reppanan:D
kai tää on näitä hetkiä jolloin vahva vaimo seisoo miehensä rinnalla ja nauraa juoruille jatkossakin. toivon mukaan mies osaa sitten tehdä samoin jos tilanne joskus toiseen suuntaan kääntyy...

Jos ei sua ole tähän mennessä haitannut se ystävyys, niin miksi pitäisi haitata nytkään. Etenkin jos ukolle on alkanut mennä jakeluun homman nimi.
Ehkä tuossa tyttökin vaan huomas, että miten epäreilusti isänsä sua aikanaan kohteli ja nyt ihmettelee, että sä et koe sitä ystävänaista uhaksi samalla tavalla kuin isänsä sun miespuoliset kaverit.
Sehän on hirveän hyvä paikka nyt opettaa tytöillekin, että omasta puolisosta ei tarvitse olla kauhean mustis. Se on kaksosille kuitenkin ainoa malli jonka isänsä on heille opettanut. Sä voit nyt opettaa toisenlaisen mallin.
Näkisin tuon ihmettelyn enempi mahdollisuutena lasten oppia uutta suhtautumistapaa, kuin että ne jotenki epäilis isäänsä vispilänkaupoista jonku vieraan sutturan kanssa.
