Kisu, meinaatko ehkäisyrengasta?

Carata, toivotaan että se päivä pian koittaisi! :) kiitos! :)

Hyvä, että teillä on kuitenkin jo "syy" tiedossa. Toivottavasti raskautuminen onnistuu ja pääsette nauttimaan odotuksesta ja myöhemmin vauvasta.
Varmasti tuo hermostuttaa ja pelottaa... En voi omalle kohdalle edes kuvitella. Olet Lora rohkea nainen! :)

Kaksi vuotta meilläkin on mennyt. Ensi kuussa alkaa lapsettomuushoidot. Syy löytyi meillä miehen vähäisistä ja hitaista siittiöistä, mutta kaipa edes se yksi alkio toivottavasti saadaan kohtuun siirrettyä ja täälä oltaisiin pian raskaana. Vaikea sanoa miten käy. Hermostuttaa paljon..

Aivan varmasti asia pyörii päässä päivittäin, kun näkee lapsia ja perheitä. Lisäksi meillä ainakin suku on sellainen, että heti, kun joku menee naimisiin, niin parin vuoden sisällä odotetaan jo, että "joko siellä on vauva tulossa".

...Me miehen kanssa odotettiin esikkoa kaksi vuotta. Kaksi vuotta oli mun mittapuulla pitkä aika, ja tuntui, ettei sitä plussaa koskaan tule. Etsittiin toisistamme vikoja ja koitettiin puuhata aina ovispäivinä. En voi sanoa, että menkää spontaanisti ja tunteiden mukaan, mutta meillä se toimi. Harrastettiin silloin, kun mieli teki. Plussa tuli täytenä yllätyksenä.

Enkä sano, että "olette vielä nuoria, joten kyllä te vielä vauvan saatte", mutta kannustan yrittämään ja rohkeasti ottamaan apua vastaan. Harkitsemaan ja keskustelemaan myös adoptiosta, joka sekin on vaihtoehto.

Onhan se vaihtoehto, mutta se on vaikeaa jos vain toinen on siihen valmis. Tietenkin se olisi helppoa kun kaiken pystyisi noin vain unohtamaan. Onhan tässä heitetty se kirves kaivoon ties kuinka monta kertaa ja oltu stressaamatta. Ei siitä huolimatta mitään ole tapahtunut. Olisipa sellainen keino, että voisi tämän lapsettomuuden unohtaa, mutta kun ei ole. Joka päivä se muistuttaa kun näkee lapsiperheitä ja lapsia siitä, mitä ei itse niin kovasti toivoo.

Adoption ikärajana kotimaisissa adoptioissa on 45v jos kyseessä olisi esim.vastasyntynyt. Adoptoitavan ja vanhemman välinen ikäero voi olla max 45v, mutta vanhemman ikä tulee olla alle 50v. Jollen muista väärin.

Halpaahan se ei ole ja papereita pitää tehdä ja kursseja käydä, mutta vaihtoehto sekin on. Ja pointti äskeisessä kirjoituksessani oli se, että perheet/pariskunnat jotka olivat heittäneet kirveen kaivoon oman raskautumisensa osalta saivatkin loppu peleissä oman lapsen, kunhan lopettivat yrittämisen ja stressaamisen. Lisäksi uskoisin, että naiset saivat niissä tapauksissa sellaista "äidin hormonia" kroppaansa adoptoidun vauvan kautta, että tälläinen oli mahdollista.

Oon joskus ennenkin täällä kirjoitellu,että olen varmaan maailman ainut ihminen jolle tuo cerazette on toiminu loistavasti.2kertaa olen nyt niitä reilun vuoden syönyt imetys aikoina ja ei mitään valittamista.Ihan parhautta ettei ole edes menkkoja ollut sinä aikana ollenkaan kun niitä söin:)Mutta ehdottomasti piuhat poikki mieheltä tau naiselta jos lapsia ei halua enenpää,ei tarvii murehtia tai muistaa mitä piti ottaa tai käyttää:)

Adoptio ei kaikilla onnistu. Mies alkaa lähestyä vain sitä ikää, että adoptio ei pian onnistu. Adoptiossakin kun on se tietty summa, mikä pitää maksaa ja siinäkin voi mennä enintään 5-vuotta tai kauemmin jos sen lapsen koskaan saa. Siinä on muutenkin paljon kaikenlaista paperihommaa, mitä pitää tehdä. Enkä usko, että mies on koskaan valmis edes adoptioon, vaikka itse olisin valmis.

Lora91, koskaan ei kannata heittää kirvesta kaivoon raskautumisen suhteen! Tiedän kolme perhettä, jotka eivät lasta saaneet luomusti vaikka kuinka yrittivät laskea ovulaatioita ja olivat laskemattakin. Kävivät läpi kaikki hoidot ja siltikään ei. Menivät adoptiokursseille ja pääsivät jonoon. Saivat vauvan adoption kautta, mutta sen jälkeen saivat oman vauvan täysin luomusti! Näitä tapauksia tiedän muutaman.

Ei vaikka olisinkin ilman ehkäisyä...

Suosittelen tekemään sen testin, eikä täälä etukäteen murehtia asiaa kun ei edes tiedä onko raskaana. Jos sattuisit raskaana olemaan ei ainakaan aborttia kannata tehdä vain sen takia kun opiskelut lykkääntyy. Sitähän pystyy kyllä opiskelemaan, vaikka on lapsiakin. Se on vain järjestelykysymys. Minä en ainakaan aborttia pystyisi tekemään, mutta eipä tässä sitä murhetta ole kun ei tässä raskauduta luomusti.

Mulle se luomuehkäisy tarkoittaa, että katsoo milloin on mahdolliset hedelmälliset päivät ja silloin ei hommailla tai hommaillaan kortsun kera. Ei todellakaan ole mikään luotettava ehkäisykeino jos vahingoille ei ole varaa. Mutta mulla toimi, on sen verran säännöllinen kierto ja ovis.

Mä söin teininä monia eri e-pillereitä, ei sopinu mikään, olin kipeä kokoajan, nousi kuumetta ihan 3kk välein ja oli päänsärkyä/migreeniä. Lopetin kun tajuttiin yhteys näihin pillereihin. Monia vuosia myöhemmin aloitin yhdistelmäpillerit eikä ollut mitään ongelmia (muuten kuin että muistiko ottaa vai ei pvn annoksen). Lopetin ne 1,5v jälkeen kun aloin syömään luomuruokaa ja luin mitä kaikkea pillerit sisältävätkään ja miten paljon vahinkoa ne naisille tekevät. Mutä on luomuehkäisy?! Se ettei vain tule sisälle?! heh :D

Mulla on ollut aivan kamalia lääkäreitä, kunnes työni kautta tapasin yhden ihanan, jolla voin hoidattaa melkein kaiken!3 Aiemmat oli just sellaisia, että määräsivät tyyliin tukkupakkauksen buranaa ja katsoivat vielä sitä ennen taudille jonkun nimen wikipediasta!
En muista mitkä mun e-pillerit olivat silloin, kun mulla oli akneen roaccutan kuuri. Mutta lääkäri oli "fiksu" ja valitsi e-pillerini hinnan mukaan, koska olinhan tuolloin nuori opiskelija! ;) Halvimmat mahdolliset ja varmasti kaikista huonoimmat.

Kannattaa kyllä hankkia joku mukava omalääkäri jos suinkin mahdollista.

Eihän kaikkea voi muistaa; ) m mutta mä ihmettelen sitä, miksi musta tuntuu ettei kukaan edes tiedä että noita on muitakin ja siks mietin et kysytäänkö niiltä lääkäreiltä enää mitään. .. (toisaalta en ihmettele jos ei, koska mun kahden viime vuoden lääkärireissut on ollut ihan pöllöjä lääkäreitä)

Olipas kirjoitusvirheitä. Mutta ei sitä siis voinut muistaa :))

No eipä siyä voi ut tätä lukiessa muistaa tarkkaan sitä toista. Ja Jenkusta en tiedä onko edes lukenut toista....

Mä en oikein tajua miksi sitä cerazettea aina määrätään kun tuntuu ettei se sovi kenellekään. . Kysykää ihmiset hyvät niiltä lääkäreiltä muita minipillereitä koska niitä on! Mulla on geenivirhe joka altistaa veritulpalle, jonka Takia noita yhdistelmiä ja hormoonikierukoita en voi käyttää ja lääkärin avulla olen hyvin selvinnyt tähän saakka... minipillereissä on vain keltarauhashormoonia. kuparikierukassa ei ole hormooneja. Kaikessa muussa ehkäisyssä (paitsi tietysti kondomissa) on noita muita hormooneja. . Kyllä meidänkin pienen kylän lääkäri vähän ihmetteli kun en suostunut ottamaan cerazettea kun se sitä yritti tyrkyttää kun selitti että kaikki ne minipillerit sille keltarauhashormoonille perustuu. . Mutta kiltisti mulle kirjoitti reseptin minipill-nimiseen. .

Toisessa ketjussa kyllä aloittaja kertoo haluavansa vielä joskus lapsia. Mulla ei ole kokemusta muusta kuin luomuehkäisystä ja kortsusta. Enkä ikinä kyllä mitään muuta aijo käyttääkkään. En siis osaa neuvoa. Mut olis kyllä aika outoa teidän ikästen mitään poikki pistää. Elämästä ei edes puolet vielä eletty ja jo nyt jtn noin lopullista? :D hehhee

Aloittaja: Piuhat poikki ehdotuksesta... Sanoit tuossa aloituksessa, ettet IKINÄ halua enää tunnetta "voi ei, olenko raskaana, menkat ei ala, voisinko olla". Mä sain myös siis käsityksen, että olet lapsesi tehnyt ja kaksi riittää.
Omat ehdotukseni olivat kierukka tai kapseli, joista jälkimmäisyä liputtaisin positiivisten palautteiden takia :)

Söin Harmonetteja monta vuotta ennen esikoista ja minulle ne teki ainakin mielialavaihteluita. Esikoisen jälkeen kokeilin minipillereitä ja en tykännyt niistä yhtään! Tiputtelu ei ollut loppuakseen.. Kortsulla mentiin, kunnes nyt odotan toista vauvaa. Itse mietin myös, että mikä ehkäisyksi tämän jälkeen. En kaipaisi mitään hormooni tapletteja, vaikka ovatkin käteviä. Kortsu on hankala, kun elää parisuhteessa ei sitä tautien pelossa tarvitse käyttää. Haluaisin säilyttää edes jotenkin järkeni ja hormooni ehkäisyllä en usko sen onnistuvan:) Onko hormoonikierukka ja kuparikierukka sitten kuinka paljon erilaisia? Minua kauhistuttaa ajatus kuparikierukasta, koska luin jutun, jossa se oli asennettu väärin..

mulle ei sovi hormonaalinen ehkäisy ollenkaan, joten esikoisen syntymän jälkeen oli kuparikierukka 4v kunnes otin pois, mitään ongelmia ollut sen kanssa, et ei kannata tuomita ennenkun kokeillut itse. Mikään ehkäisy ei ole 100% eikä sitä voi tietää mikä itselle sopii ellei kokeile, ihmiset on erilaisia.

systeri otti just hormoonikierukan, kun hälle ei kans sovi pillerit, mut lääkäri oli sanonut että tuo vaikuttaa paikallisesti vain kohdussa ei ei pitäisi tulla pillereiden sivuoireita.

Piuhat poikki ja mikähän olisi perustelu tälle? Olen parikympinen kahden lapsen äiti joten lääkäriki varmaan innoissaan ottaisi vastaan kun kertoisin haluavani kaiken lisäksi joskus lisää lapsia. öö??? Ihmeen jyrkkää porukkaa täällä nykyään ja ollaan niin olevinaan.

Mulla on niin etten voi käyttää hormonaalista ehkäisyä ollenkaan. . kuparikierukka on liian pitkä aikainen vaihtoehto mulle ja cerazette- minipilleristä meen ihan sekasin yms. mulle ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto, joka onneksi sopii on minipill. En tiedä miten se eroaa cerazetesta. Mutta jotain eroa on pakko olla koska se sopii.

Pillereitä mä en ole syönyt kuin kerran, lääkekuurin aikana, kun silloin ei saa tulla raskaaksi. Ne sekoitti pään... Itsellä nyt 2v tyttö ja 6kk ikäinen poika. Lapset tehty siis nyt ja 5v päästä voidaan katsoa uudelleen, koska meidän perhe tuntuu edelleenkin siltä, että jotain puuttuu. Tarkoitus ois siis laitattaa kierukka tai kapseli. Jälkimmäinen kiinnostaa kamalasti. Kaverilla se on ja 5v taisi kestää. Sen voi poistaa ennenkin jos haluaa. Kaverille se teki sen, että menkkoja ei tullut ollenkaan. Mielialat ei vaihdelleet. Kierukka taas ei sytytä, siitä olen kuullut liikaa näitä mielialan vaihteluja, monen kuukauden vuotoja, raskauksia ehkäisystä huolimatta, sekä myös koko kierukan hukkumista.