Affektikramppi
Onko kellään kokemuksia? Mä en tunne yhtään sellaista, jolla näitä olisi ollut tai lapsilla olisi. Meillä siis tilanne se, että minun äidilläni näitä on ollut lapsena, myös minulla niitä on ollut. Nyt näitä on molemmilla lapsillani. Tytöllä oli ensimmäiset 4-5kk iässä, pojalla on jo ensimmäisiä ollut 2,3-3kk iässä. Ovat yhteydessä suuttumiseen/kipuun/pettymiseen/pelästymiseen. Lapsi siis itkee niin, että unohtaa hengittää. Menee hakkauksiin. Meillä ei ole koskaan kukaan vielä pyörtynyt, mutta sekin on kuulemma mahdollista. Pää alaspäin roikottaminen on aina auttanut, onneksi. Tämä on kuulemma vain tahtoihmisillä, jotka ovat voimakkaita persoonia, tietävät mitä haluat. Apua ja vertaistukea kuitenkin kaipailisin. Onko kukaan joutunut tilaamaan ambulanssia? Milloin nuo on alkaneet ja koska loppuneet? Onko periytyneet jne?
Vastaa
Listaa uusin ensinMeidän nuoren miehen 4kk neuvolaa aikaistettiin nyt näiden kramppien takia, kun lääkäri haluaa tutkia, vaikka olen sanonut, että on perinnöllistä. Tyttöäkään ei tutkittu, mutta silloin oli kyllä eri neuvolatätikin. Jännä nähdä tutkitaanko ihan kunnolla.. Voi olla, et tulee käynti neurologiselle...
Ei meilläkään ihan roikoteta, mutta sylissä laitan niin, että on pää alaspäin. Koska meidän lapset menee sinisiksi ja ne lääkäri sanoi, et silloin pitää olla pää alaspäin, että aivot sais verta.. Tuo kasvoihin puhaltaminen vois kyllä toimia ainakin tällä vanhemmallal.
Meillä on noita molemmilla lapsilla poika on nyt kohta 4vuotta ja tyttö 1v. Molemmilla ekat kohtaukset ovat alkaneet pieninä 2-3kk tienoilla. Kohtaus voi tulla kun satuttaa itsensä tai suuttuu joskus on tainnut pelästyminenkin riittää. Pöyrtynyt tai sinertänyt ei ole kumpikaan koskaan vaikka kohtauksia on molemmilla paljon. Me laukaistaan tilanne puhaltamalla naamaan ja hokemalla hengitä hengitä. Mä olen ton puhaltamisen keksinyt itse ja yksi lääkäri jopa sanoi että alkaa suositella sitä potilailleen jollla tätä vaivaa. Roikottamista ei tosiaan suositella enää se on vanha tapa. Sillä voi tehdä vahingossa paljon vahinkoa.
mä ja mun poika. Siis en enää vaan lapsena.. No silloin ku mä olin pieni niin tuollaisella ei ollut nimeä. pojalla ei oo tota nimeä sanottu mut noita kohtauksia on. Ja neuvolassa sanovat ettei saa huudattaa ja yrittää pitää sylissä kun saa raivarit ettei satuta itseään. Varsinkin jos taju lähtee. . Meille siis varoiteltu asiasta kovin. raivareiden yhteydessä myös helposti oksentaa. . koskaan ei ole ambulanssia soitettu eikä myös roikotettu... Siinä kun voi lasta sattua. Se taitaa olla jopa nykyään aika paljon varoitettu asia koska siinä voi käydä todella pahasti (mitä olen ambulanssin ensihoitajalta kuullut) no, mut meillä pidetään sylissä. tiiviisti rintaa vasten, että muistais hengittää niinkuin vauva yöllä äidin vieressä. puhutaan todella hiljaisesti ja rauhallisesti ja silitetään..
Onko kellään myös tuota tutkittu? Jos on, niin miten ja millä tuloksin? Tehtiinkö asialla mitään?