missä iässä lapsi ymmärtää kiellon?
Siinäpä se kysymys. Tilanne tämä: Poju 10kk ikäinen.. ihme pikku riiviö hänestä tullut..:) Siis pääsääntöisesti ihana kiltti hymyilevä poika.. enkä oikeastaan tiedä, että tekeekö näitä asioita "kiusallaan", ymmärtääkö että se on väärin, vai onko se vain hänestä hauskaa... Eli siis alkanut viskomaan tavaroita, ihan sama mikä tavara, heittää sen päin minua tai seinää.. tuttipullo, lautanen, lelu, kaukosäädin, mitä nyt tulee vastaan.. kaikki viskotaan raivolla jonnekin.. Toinen on koiran kiusaaminen, kokoajan on oltava härkkimässä.. tokihan se on mielenkiintoinen varmasti ja annankin tutustua koiraan.. mutta kun se karvoista repiminen... meillä on kiltti, todella kiltti ja alistuva koira...mutta silti välillä tulee tunne, että pian sillä menee hermo kun lapsi kokoajan karvoissa kiinni.. jos komentaa, niin lapsi nauraa räkäisesti ja jatkaa entistä kovempaa! Karjuminen... noh, se on uusi juttu ja varmaan testailee vaan ääntänsä, mutta pystyykö sitä hillitsemään, tai saako sitä ylipäänsä toppuutella, ettei ihan joka hetki olisi karjumassa niin että äitin korvat halkiaa? Että annanko karjua vai onko ok, jos vähän YRITTÄÄ hyssytellä? (nauraa kyllä yleensä sillonkin..) Hakkaaminen lelulla äitiä ja koiraa, kielto ei auta , mitäs siihen? Noh, nämä tuli näin äkkiseltään mieleen :) Eli miten ilmaisen lapsele, että nämä asiat ei ole hyväksyttäviä, kun toinen vaan nauraa räkäisesti jos kiellän... PIENIhän tuo lapsi vielä on, mutta tuntuu silti, ettei näitä voi vaan läpi sormien katsoa, koska toinen on pieni... Muutenhan tuo on itse rauhallisuus ja kiltti kun mikä.. välillä vaan tulee näitä hetkiä....:)
Vastaa
Listaa uusin ensinMeillä poika oppi ei-sanan alle vuosikkaana. eläimiä on osannut silittää saman ikäisestä. Meillä on aina ehdottomasti kielletty koskemasta eläimiä millään muulla tavalla ja kädestä pitäen näytetty miten paijataan. Muuten on nostettu pois eläimen luota. koiralla on meillä myös oma paikka jonne mennessään tietää et siellä saa olla rauhassa ja sinne ei mene sitä kukaan häiritsemään. Sen poika oppi heti ku rupes sinne yrittää ja aina nostettiin pois. Se on ehdoton asia et eläimellä on paikka minne pääsee "turvaan" silloin se pääsee omia hermojaankin karkuun. Ja meillä on lapsella ja koiralla eri lelut. Siitä ei myös lipsuta. koira lähtee eteiseen hetkeks jos yrittää koska lapsen leluihin. Se oppi sen kahdesta kerrasta ja ei oo oikeesti mikään välkky koira vaikka saku onkin. Silloin kun sitä saa "häiritä" (eli melkein aina) se makaa keskellä olkkarin lattiaa ja poju menee vähän väliä istumaan sitä vasten ja halailemaan. Hyvin on menny syntymästä asti
Jos heittelee tavaroita, ota tavarat pois. Istuta lapsi hetkeksi esim.syöttötuoliin ja pöydän ääreen, jossa ei ole mitään. Anna olla hetki ja selitä miksi tavaroita ei saa heittää. Jäähypenkki ei mun mielestä alle 3v toimi, mutta kiellot, kertomiset miksi ei saa tehdä jne toimivat.
Missä iässä lapsi ymmärtää kellon?!?! Ei ole siis yhtään lukihäiriöö. Huoh. Meillä 1,5v tottelee vaihtelevasti, mutta osoittaa omaa tahtoaan ja joskus uhmaa ja menee karkuun ym. Järkeä on tullut pikku hiljaa, mutta kyllä sattuu ja tapahtuu, kun pitää kokeilla. Ei sanan ymmärtänyt 1v iästä.
kiitos misukka :D Mut joo, tota en tullut ajatelleeksi, että motoriikka ei vielä riitä siihen nätisti silittämiseen, ainakin autto nyt tätä ajattelua, etten ajattele et se repii sitä kiusallaan karvoista :) Tänään opeteltiinkin heti nätisti silittämistä :)
Ja Jenkku, oon miettinyt kanssa, että laitan koiran jonnekin turvaan, muttakun hän on semmonen lauman kasassa pitäjä, että on vaan oltava samassa paikassa kun kaikki muutkin..:) että on vähän semmonen hömppä kuitenkin, kun pitää väkisin tunkea siihen lapsenkin viereen, joka sitten repii karvoista..:/ Välillä on pitäny tehä niin että koira ottaa päiväunia sohvalla ja minä istun lapsen kanssa lattialla siinä sohvan edessä leikkimässä :D
Niin tuo portin taakse laitto ei oikeen toimis kun alkais vaan vinkumaan sieltä pois pääsyä :D
No mä väittäisin, et tuommonen alle vuosikas vasta opettelee, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Ei-sana tulee kyllä pian tutuksi.
Mä ottaisin pois tilanteesta ja kielto päälle. Toistoa toiston perään, sitähän se on. Saat noin vuoden toistaa itseäsi joten pitkää pinnaa kehiin vaan. Ja sekin on vasta alkusoittoa tuleville vuosille.
Älä reagoi siihen nauruun, ihan pokkana vaan viet lapsen pois kielletystä asiasta. Kun hän ei saa sulta reaktiota ni rupee tympimään eikä sit enää jaksa. Mut keksii kyllä uutta. Älä huoli. :)
Nyt hää on keksiny että lelujen heittely on kivaa. Ja vielä parempaa, äiti reagoi siihen. Vie vaan lelut pois jos heittää niin siitä tuleekin epämukava seuraus.
Tuo koiran karvoihin käynti johtunee suurimmaksi osaksi motoriikasta. Hänestä karva on kivan tuntusta ja haluaa ottaa kiinni mutta ei osaa tehdä sitä varovaisesti eikä ymmärrä vielä että se tekee koiralle kipeää. Harjoitus tekee mestarin ja sun pitää olla tarkkana ettei pieni pääse satuttamaan liian pahasti hauvelia.
tuota nätisti silittämistä tosiaan tuo lapsi ei ymmärrä... aina kun koiraan koskee, niin käsi menee nyrkkiin ja karvatuppo onkin jo kourassa..:/
kiitos vinkeistä! Oonkin aina ne lelut laittanu syrjään kun on niitä viskonut, että eipä sitten leikitä, jos ei kiinnosta . Tuohon lyömiseenkin oon sitten niin reagoinut, että oon lähtenyt tilanteesta pois tai siirtänyt lasta itseään kauemmas, yleensä seurauksena se, että hän alkaa itkemään ja lähtee ryömimään takaisin kohti..:D huoh..
Ja joo, toki ymmärrän että ääntä lapsista lähtee :D muttaku se sen karjuminen.. hoh.. loppui ruoka yksipäivä, niin nappas lautasen käteen, tuijotti sitä ja siis karjui sille lautaselle :D yritä siinä olla pokalla sitten. no se lautanen sitten viimein lensikin kaaressa lattialle kun ei ilmestunyt lisää ruokaa..:P
Eli jatketaan kieltoja..:D toivottavasti se tosiaan jossain välissä tuon päähän menisi...:P
No kyllähän tuon ikänen jo tietää mitä "ei" tarkoittaa, mutta ei vaan oo intressejä totella :D Yksi neuvo ainakii tuohon että jos sinnuu lyö, niin miulla oli tapana laittaa lapsi pois sylistä tai nostaa kauemmaksi miusta samalla ku kiellän. Joskus oon ottanu kädestä kiinni ja kieltänyt. Meillä tuo lyöminen karsiutui tosi hyvin pois, pureminen etenkii esikoisella oli sitten tosi tiukassa X)
Tuohon huutoon, no pienistä lähtee ääntä, että hyä siunkii tietty meteliin totutella :D Yksi mikä auttaa aina sillon tällön on kun alkaa puhumaan ite jotakii kivaa asiaa, mutta tietoisesti tosi hiljaisella äänellä. Sillon lapsikii joutuu kuuntelemaan eikä voi möykätä päälle. Mutta siitä on jo hetki ku omat lapset oli noin pieniä, niin en kyllä osaa sanoa että toimiko se noin pieneen vielä :)
kyllä 1v mun käsittääkseni ymmärtää sanan EI ja ÄLÄ merkityksen.
heittelyyn reagoisin niin että jos ehtii ennakoimaan niin aikaisin niin ojentaa käden ja pyytää että annatko minulle ja jos anta, niin sitten kiittää. Jos ei niin paljon ehdi ennakoimaan, mutta ehtii kädestä ottaa kiinni ja kielto ettei saa heittää. Jos ehti jo, niin se lelu menee pois käytöstä ja tavara pois ulottuvilta. Voihan sitä sanoa ennen ku päästää koiran kimppuun, että hellästi tai nätisti silittää, muistuttaa siis lasta etukäteen että on varovainen. ja muistaa kehua sit kun tekee varovasti tai leikkii nätisti koiran kanssa?
Tuo pyyntö ja sen jälkeen kiittäminen tai kielto ja huomion kiinnittäminen sen jälkeen muualle toimi meillä parhaiten tuossa vaiheessa. Lisäyksenä vielä et se kielto ei kerrasta tehoa vaan toisto, toisto, toisto ja kyl se siitä parissa kuukaudessa uppoaa. Eli vaikka tuntuu ettei tehoa heti, niin kannattaa jatkas, koska sitä noiden pikkuisten kasvatus on, jatkuvaa toistoa. :) samaa se on vielä 6vnkin kanssa... 8)
ja se nauraminenkin on eräänlaista rajojen testailua että miten äiti reagoi, usein kun nauravalle pikkuiselle ei voi olla hymyilemättä. mikä taas lähettää signaalin et se olikin hauskaa ja tehdään uudestaan.
