Toinen (eka elossa kotiin saatu) ja viiminen jonka "tee

Tässä sitä ollaan, neiti valvonu kolmatta tuntia, mies kuorsannu siitä puolet sohvalla (kolmio) ja mulla töihin meno aamupäivällä. Ei ois varmaa ees pitäny lähtä töihin ku miehel ei kestä hermot edes YHTÄ huonoa yötä ja itel ollu peräkkäi siit enimmillää 30 kpl! Melkee alkanu kaduttaa tää ainoaki elossa oleva lapsi ku saanu melkee koko sen elämän ajan saanu yksin hoitaa sen ja kodin. Mies odottaa et hoidan aamun enne ku lähen töihin ja sitten vielä illan ku tuun töistä ja siihe kaupan päälle yön jos on huono (suurin piirtein joka toine yö on sellanen) töiden päälle (jalkojen päällä työpäivä). Sillo ku mies oli koulus ja töis sen päälle en odottanu osallistuvan millää tavalla arjen pyörityksee ku (sen mielest nii raskas työ ja koulu ku autonasentaja paperit kävi) ja mä hoidan rahaduunin lisäksi kaikki ns. palkattomat työt (eli kotityöt ja lapsenhoito). Kiitos ku jaksoitte käydä lukee tän valituksen. Ei ole ketää kelle puhua ku ei ole ystäviä tääl ja ainool ystäväl ei ole itel lapsia nii ei tiedä edes mist puhun :( Välil tuntuu et oon nii yksin...

28.1.2014
marsku88
marsku88
1 year, 7-month-old toddler

Hyvä että olo helpottanut. Mutta ei asioiden pitäisi olla kiveen hakattuja ja tiukasti sovittu, et nyt sä hoidat ja nyt mä.

Pitää osata tulla puolitiehen vastaan jos huomaa et toisella palaa hihat ihan just. Se auttaa siihen vauvan rauhottamiseenkin kun toinen tulee apuun tarvittaessa.

Jos sulta menee hermo, ni ei vauva rauhotu vaan ottaa lisää kierroksia kun huomaa et sulla pinna kiristyy. Silloin mies voi "pelastaa" ottamalla vauvan hetkeksi.

Yhteispelin harjoitteluahan tuo on :)

31.1.2014
misukka
misukka

Kaikki on jo paremmin. Kyl mies tekee kotitöit ja hoitaa lapsenki jos tarve vaatii. Pitää vaan olla selkeesti sovittu millon on kummaki hoitovuoro. Se oli vaa väsymyksen ja epätoivon (kun ei saa millää rauhottuu) sanelemaa tekstiä.

31.1.2014
marsku88
marsku88

En oikeen osaa sanoa mitään. Mutta kovasti annan täältä jaksamisia ja ymmärrän kyllä täysin kuinka tympäsee.

Itellä voimat oli aika lopussa viime keväänä. Poika tarhassa, minä töissä ja raskaana. Poika valvotti/itki 2-3h yössä ja aamulla piti jaksaa lähteä töihin. Mies ei koskaan heränny tai hoitanu poikaa öisin. Minulla sit olikin kipuja ja verisiä vuotoja kun väsyin.

Mutta asioilla on tapana järjestyä! Nyt rakentava keskustelu on paikallaan. Yhteen hiileen pitäisi puhaltaa ♥

28.1.2014
mammae11
mammae11

Ymmärrän tunteesi jos isäntä on tuollainen.

Meillä tuohon auttoi vain kunnon itkupotkuraivari. Mä tein harvinaisen selväksi isännälle, että sen on osallistuttava. Kyl se sit lopulta otti onkeensa mutta aikaa se valitettavasti vei.

Lopeta ukon passaus. Älä tee sille ruokaa, älä pyykkää sen vaatteita jne. Anna kämpän levähtää vähän käsiin ja totea ukolle jos rupee kyselee et sie teet vaan sen mikä on ihan pakko koska enempää et jaksa. Ja sinä et oo mikään kotiorja joten isäntä saa tehdä edes omat ruokansa ja pestä vaatteensa jos ei yhteiseen elämään aio osallistua.

Ja sano sille, että vauvat itkee. Kestä se. Kysy siltä, että miksi sun pitää kestää ja jaksaa hoitaa vauva ja mukamas aikuinen lapsi. Kun just nyt tuossa vauvassa on ihan riittävästi huollettavaa.

Nyt sinä tarvitset mieheltä apua ja hänen putäisi se vastimattakin osata antaa. Valitettavasti empatialla ja syntymälahjana auttavaisuudella luodut miehet tuntuu olevan harvinaisuuksia. Noita muita mulkvisteja pitää opettaa, joskus kovallakin kädellä.

Kerro tunteesi minä-muodossa ukolle. Älä syyttele. Parhaassa tapauksessa järjen valo vilkahtaa. Huonommassa ei.

Yhdessä te olette tähän seikkailuun nimeltä perhe-elämä lähteneet, joten sulla on oikeus odottaa apua siltä toiselta osapuolelta. Mutta pitkässä juoksussa odottaminen rassaa enempi kuin se että tekee kaiken itse. Meillä tehokkain tapa herättää ukko oli se, että mä en enää edes pyytänyt mitään vaan tein itse. Sit kun ukko havahtu, et ois hänki voinu tehdä ni totesin et mä oon monta kertaa pyytäny ni enää en jaksanut ja tein itse kun et olis kuitenkaan tehny. Se jotenki herätti tsemppaamaan ku tuo tajus et se on pettäny mun odotukseni liian usein.

Muista, että vauvavuosi on rankka. Nyt on oikeasti se hetki kun kaivataan keskustelua. Nyt on keskusteluyhteys avattava tai homma ei toimi. Nyt vaan molemmilta päätös, että puhallatte yhteen hiileen.

Voimia ja jaksamisia! Älä päästä sitä ukkoa liian helpolla ja suostu kotiorjaksi.

28.1.2014
misukka
misukka

:(

Varmasti olet väsynyt.. Minulla ei taida löytyä lohduttavia sanoja, eikä edes vertaistukea, kun itselläni on harvinaisen tekevä mies.. Mutta haluan toivottaa pajon voimia!! Jostakin tarvisit nyt apua...neuvolasta? Miehesikin pitäisi saada ymmärtämään, että koti on yhteinen yritys.

Miksi lapsi yöllä valvoo? Onko hänellä jokin vaiva vai onko vain virkeä öisin? Eihän nuku liikaa päivisin? Jos oikein muistan meillä on saman ikäiset muksut.. Meidän poika nukkuu oinnasängyssä omassa huoneessa. Nukkuu usein läpi yön heräämättä, mutta joskus herää ja saattaa valvoa pätkän. ( ..ja silloin otan meidän väliin kun en jaksa ite valvoa pojan sängyn vieressä) Usein silloin, jos päivällä nukkunut pitkät unet. Yleensä nukkuu päivällä 1,5 -2 tunnin unet ja se on ihan sopivasti meille..:-)

Tsemppiä ja jaksuja kovasti!

28.1.2014
ämppis
ämppis
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...