Miksi lapsen hoitoon laittaminen niiiin vaikeeta?
Taas tuli eteen tää sama ongelma kuin aikaisemminkin. Minä en haluais laittaa 4kk ikäistä vauvaani kelle tahansa hoitoon.. Miehelle se on yks ja sama kuka sitä hoitaa, mutta mulle ei todellakaan! Nyt olin jo innoissani, kun oltas menty huomenna syömään ja elokuviin miehen kanssa. Hänen äitinsä piti tulla hoitamaan poikaa siksi aikaa meille. No minun korvaan kuulostikin, että hän oiski kauheen kiireinen ja olis parempi jos saatais joku toinen hoitaja. No mietin sitten omia vanhempiani, jotka asuu 50km päässä, että he tulisivat hakemaan pojan yökylään, kun meillä oli jokatapauksessa seuraavana päivänä menoa sinne suuntaan, niin samalla haettais poju pois. Sitten yhtäkkiä mies olikin sitä mieltä, että hänenkin äiti voi sen yökylään ottaa.. sitten olin jo ihan että mitäs mitäs, kun piti joku toinen hoitaja keksiä kun anoppi oli kiireinen..?! Sitten mies ehdotti että viedään lapsi täällä samassa kaupungissa asuvan veljensä luokse hoitoon.. Mutta enhän minä sitä sinne halua viedä, kun he ovat niin vähän olleet pojan kanssa tekemisissä eikä hän ole koskaan ollut kyseisen veljen asunnossakaan, eli ihan vieras ympäristökin! :O Miehelle ei tämä mennyt ollenkaan jakeluun kun sanoin etten halua sinne viedä, kun ovat "vieraita" eivätkä tunne meijän lasta ollenkaan, että miten häntä kuuluu hoitaa ym.. Nyt tuntus parhaalta idealta olla lähtemättä ollenkaan minnekkään elokuviin taikka syömään, ei paljoo kiinnosta enää... Tää on sekavaa tekstiä, mutta oonko mää siis jotenkin liian herkkä tuon lapsen kanssa vai onko tää käyttäytyminen ihan normaalia? :D kun mies ei tunnu tajuavan, et miks mulle on niin vaikeeta lapsi laittaa hoitoon jollekin, joka sitä ei ole paljoa hoitanut... Ja siis toinen on, kun mies laittas kokoajan lasta hoitoon omalle äidilleen, itse taas en haluaisi paljoa sinne sitä viedä, kun he roikottavat lasta kokoajan sylissä.. ja kun meijän poika ei viihdy kamalasti sylissä, mutta väkisin mummu sitten vaan pitää kun on niin ihanata....Aina vain "masua kipristää" (koska me ollaan varmaan syötetty väärin tms..) vaikka ongelma on vaan se, ettei se lapsi tykkää olla selältään sylissä... Tapeltiin myös siitä, kun halusin olla yötä omien vanhempieni luona tässä taannoin lapseni kanssa, kun mies oli omillaan.. mies oli sitä mieltä, ettei lapsi näe tarpeeksi toista mummuaan (eli hänen äitiään) vaikka ne ramppaa meillä harva se viikko ja myökin käydään niillä tosi usein! Mä en jaksa tätä ainaista tappelua lapsen hoitoon laittamisesta! Mulle ois ihan sama vaikka oltas vaan kotona , miks se pieni pitää olla kokoajan hoitoon laittamassa?! Mies selkeesti kaipaa kahen keskistä aikaa minun kanssa, mutta mulle alkaa olla jo ihan sama. äh..
Vastaa
Listaa uusin ensin
Tännehän oli tullut kommentteja jos jonkinmoisia tässä välillä enkä ole huomannut olllenkaan:)
Heh, odottaja, ehkei tilanne niin paha ollut kuitenkaan, että miehen vaihtoon laittaisin:D parempaa miestä saa hakea, tuo aika oli vähän hankalaa vain :) Varmaan mulla oli niin iso kiintymys vaan lapseen ja kun ensimmäinen lapsi ja olihan se pieni vielä! Nykyään on jo vähän rennompi asenne :)
Uskallan kyllä jättää hoitoon mummuille ja jopa sille miehen veljellekin joka tässä oli se ongelma aikaisemmin :D Yöksi ei ole mennyt vielä kun mummuille, eikä menekkään vielä pitkään aikaan. Mutta pari tuntia menee kyllä melkein missä vaan kun poju on niin hyvän tuulinen, ei vierasta ja touhuaa itsenäisesti omiaan..:)
Edelleenkin mies olis enempi laittamassa poikaa hoitoon kuin minä, mutta ei sentään niin usein kun aikaisemmin:) Kahdenkeskistä aikaa meillä on hyvin miehen kanssa ja tehdään asioita myös perheenä, joten kaikki on nyt oikeinkin hyvin! :)
En suosittele hoitoon laittoa noin pienelle lapselle. Varmaankin ärsytän sanomalla, että laita mieluummin se mies vaihtoon, jos noin pienen lapsen isä ei jaksa viettää iltaa kotona
Tarkoitan sillä, että esim. Hoitajan mielestä vauvan itkuun ei tarvitse vastata , antaa itkee vaan , tai 5 kk vauva laitetaan pulkkaan, vaikka hän ei osaa vielä istua. Olen yrittänyt selittää monta kertaa et nää asiat hoidetaan eri tavalla, mut hänen mieli ei muuta mikään . Helpompi olla antamatta lasta sinne ainakin siihen saakka ku kasvaa!
Mullakin on ollu sama tilanne monta kertaa ja aina ku hoitoon meneminen pariks tunniks tuntui musta huonolta, niin jäin kotiin. En jaksa tapella muiden kaa ha selittää miten hoidetaan lastani , ku tiedän että hoidetaan taas niin, enkä tykkää sitä, niin en pystyis rentoutumaan yhtään.
Nää en veisi noin pientä lasta ihmisille, kellä ei ole kokemusta lapsista, varsinkin vieraille, vanhemmille pariksi tunniksi , siinä ajassa ehtii syödä ja käydä leffassa.
Äidit tuntuu aina olevan tarkempia siitä, missä oma pieni on. Meillä tyttö on 1v ja täytyy sanoa, että ei ole ollut öitä hoidossa. Hoidossa on saattanut olla pari tuntia päivisin joskus, jos on ollut menoa, mut silloinkin hoitajana ollut mun äiti, eli tytön mummi. Vieraalle en jättäis. Ja alle 6kk ikäistä en edes jättäis hoitoon, koska imetys on silloin ensisijainen ravinto. Pumpulle ei koskaan heru niin hyvin, kuin vauvalle, joten eipä se pulloon lypsäminenkään ole alkuun järkevää. Ainakaan siis jos haluaa maidontuotannon pitää hyvänä.
tottahan toki se tuntuu vaikeelle jättää noin pieni yökylään mihinkään. Itekkii mietin pienten kohalla hyvin tarkkaan että mihin voin jättää, ja luonnollisesti oma äiti tuntu parhaalle vaihtoehdolle läheisenä ihmisenä. Ja äitille on helpompi sanoa suoraankii jos joku asia vaivaa. Nyt sitten mietin lasten hoitoon jättämistä ihan uudella tavalla, koska ei kaikki pärjää kolmelle vilkkaalle lapselle... :D
niinpä... kyllä me tehään tosi paljon asioita niinkun, perheenä. Kahestaan ei kauheesti..illalla katotaan ehkä telkkaria:P On meillä mielestäni muuten parisuhde ihan kunnossa, huomioidaan kyllä toisiamme ja viestitellään pitkin päivää kun se on töissä ym.. mut kaippa sitä välilllä pitäs tehdä jotain kodin ulkopuolellaki:)
Mut sit siinä aina tulee tää, et mihin lapsi hoitoon.. siitä tullee sit se taistelu, kun minä en ymmärrä miestä, miten se voi tuosta noin vaan laittaa lapsen kelle tahansa, ja mies ei ymmärrä et miksi minä en uskalla sitä hoitoon pistää... Ja tästä on puhuttu ja puhuttu, mutta kummallekkaan ei mene ymmärrykseen toisen kanta..:/
mä mietiskelin tätä asiaa tässä.. ja tajusin, et mulla on sama ongelma meidän koiran kanssa!:D en luota kenenkään muun hoitokykyihin kun omiin ja mun vanhempien.. sinne se jää aina mielellään hoitoon, kaikkialla muuallla jää huutamaan ovelle meidän perään..
Ja justiisa että tätä meidän lasta uskallan kyllä hyvillä mielin jättää sen mun omien vanhempien hoitoon, kun oon nähny et ne hoitaa sitä hyvin ja lapsi niistä tykkää:) Mut kaikkien muiden hoitajien kohdalla iskee se ahdistus... Mistähän sitä luottamusta lähtis metästämään..?
Tottahan pikkunen vähän möksöttää ku hänet on jätetty muille hoitoon. Se on ihan normaalia. Eikä munkaan mielestä 4kk ikästä tarvii vielä olla jättämässä jatkuvasti hoitoon. meillä esikko oli 2kk iässä yökylässä koska mun äitini halusi ottaas en ja tarjota mulle ja miehelle hääyön.
Seuraavan kerran se oli ylipäätään hoidossa joskus vuoden vanhana. ja yökylässä josksu sen jälkeen sitten. Yhteensä 7 vuoden aikana esikko on ollu yökylässä ehkä 4 kertaa, tunnin kaksi silloin tällöin kun ollaan miehen kans kaksin käyty kaupoilla tai leffassa ni ehkä kerran puoleen vuoteen, noin keskimäärin. Nyt mua jo hävettää ku pojat on ollu mun vanhemmilla hoidossa viimeisen kahden kuukauden aikana kolmesti. Et on jouduttu pyytää apua niiltä näin paljon.
Kaikilla ei ole tälläisiä tunnon tuskia viedä lasta hoitoon.
Niin mut se justiinsa, että kun mummuillekkaan ei oo poika jäänyt yhtäkkiä yksinään, vaan ovat ensin tutustuneet sillein että ollaan oltu paikalla:) kun taas tää veli ja hänen tyttöystävä.. no ei olla niitä kovin usein nähty niin pitäis kaikki perusasiat selittää , kuinka paljon syö, millon syö, millon nukkuu, ei tykkää siitä ja siitä..
Kyllä mää jossain sisimmissäni tiiän, että kyllä ne pärjäis sen kanssa, mut ahdistaa silti ihan kamalasti.. Justiinsa sekin, kun miten sille mummullekkaan sanot, että elä väkisin lasta sylissä pidä, kun se niin haluaa lasta halia ja pittää hyvänä.. (tää mummu ei muuten osaa vaihtaa vaippojakaan oikein, jättää ne aina niin löysälle et tulee tavarat pitkin vaatteita..:P tästä sille kyllä mainittu mut ei tunnu oppivan..) Meillä lapsi on ilonen kun sen kanssa lattialla touhuaa ja välillä sylittelee. Mut mummusta se on kauheeta laittaa lapsi kovalle lattialle..(meillä kyllä viltti aina alla..)
Se tässä lähinnä ärsyttää, että kun mies ois laittamassa sitä vaikka joka viikonloppu hoitoon, sille tuntuu olevan ihan sama..:O mutta minä taas kyllä mielelläni vietän aikaa lapseni kanssa..eikä mulle ole niin väliä millään "vapaa-ajoilla" tässä vaiheessa kun tuon muksun kanssa on niin helppo ja kiva olla, se ei väsytä minua millään lailla, ilmeisesti miehellä on sitten "rankempaa (Pah)".
Jos tiiän että se on hoitoon menossa, niin ressaan sitä niin pitkään kun se päivä on kohdalla..Yleensä se hoitohetki menee kuitenkin ihan hyvin.. mutta sen odottaminen on kamalaa.. Tulee jotenkin paha mieli lapsen puolesta, vaikkei sillä varmasti mitään hätää ole.. mutta se on yleensä aina yökyläilyjen jälkeen vähän noiveampi... tai ei niin iloinen.. yleensä kun on heti herätessään naama virneessä, niin yökyläilyjen jälkeen siinä menee pitkälle päivään, ennenkun totisuudesta päästään.. niin onko sillä sitte yleensä ollut edes mukavaa siellä... hmh. en mää tiedä, oonko mää liian hysteerinen?
Tulipa mieleen et teidän 4kk ikänen on niin pieni vielä, että sille on oikeastaan sen pienen hetken ajan ihan se ja sama kuka hoitaa kunhan perustarpeet on kunnossa. Nuo pikkuset on kuitenki niin kovin sopeutuvaisia. Onahn se oma mummikin ollut jossain vaiheessa vieras hoitaja.
Minusta teillä on keskustelun paikka. Miksi sinä tunnet niin kuin tunnet ja mies tuntee kuten hän tuntee.
Mä ymmärrän, et turhauttaa ettei mummi kuuntele sitä että lapsi ei vaan viihdy sylissä. Mut yrittäisin sitäkin saada selvitettyä ihan suoraan keskustelemalla. Kysyisin vaikka, että miksi on niin vaikea uskoa ettei lapsi tykkää sylittelystä. Että kokeilee toista tapaa hellitellä lapsen lastaan. Kun olisihan se varmasti mukavamaa mummillekin kun lapsi ei kokoajan venkoisi ja kitisisi. Voisitte ehdottaa erilaisia tapoja olla lapsen kanssa. Jos ei mummille tule muuta mieleen ku se sylittely vaikka lapsi ei siitä pidä.
En mäkään anna meidän lapsia kenelle tahansa hoitoon. Mies tossa sanoi, et hälle tulee mieleen sellanen 7 pariskuntaa jotka vois ottaa lapset tarvittaessa ja mä olin silleen et ootko tosissas ku mä en niistä ees tunne ku pari.
Mut ehkä munki pitäis relata vähän tän hoitohomman kanssa. Eihän sitä tiedä miten hyvin ihmiset selviää lasten kanssa jos ei anna niitten yrittää. Yksi kerta menee vaikka päällä seisten mut kyl sen sit tietää et jos ei natsaa ni ei sit toiste yritä. Mä oon miettiny et olis kiva ku vois noi lapset heittää joskus vaikka miehen veljelle ja hänen vaimolleen mut oon sit miettiny et kuin ne selvii ku ei niil o omia lapsia. Mut esikko tulee tosi hyvin toimeen setänsä kanssa. Silloin kun näkevät. Ehkä täytyy vaan antaa mahdollisuus...
kommentteja kokemuksia vertaistukea ymmärrystä tsemppausta
