tää wappiryhmä ois kyl tosi jees. ois niin hyvää vertaistukee 👌🏿

Ois kiva jos sais jonkinlaisen whatsapp ryhmän esim luotua meille jotka ollaan/tullaan luultavasti olemaan yksin lapsen kanssa! Vertaistuki olisi mulle ainakin parasta tähän hetkeen.

Hei, kuulostaa täysin samalta kun mun tilanne .. olen 17 viikolla raskaana ja yritän löytää vertaistukea tilanteeseen.. jos tavoitat tämän viestin, niin olisi kiva kuulla sinun kuulumisia ja miten pärjäsitte, entä miten miehen käytös muuttui lapsen synnyttyä?

Kirjoittaja on poistanut kommentit.

moikka!

täällä kirjottelee kohta 19-vuotias naisenalku ja esikoisen la 19.01.2014. viikkoja nyt siis 19+4. yksin huoltajana todennäköisesti, lapsen isän kanssa kyllä hyvissä väleissä! plussasin siinä parin kuukauden seurustelun jälkeen ja tässä sitä ollaan.. :D oon kyllä silti todella tyytyväinen tilanteeseeni ja tukea on onneksi paljon! yhden abortin viisitoista-kesäisenä tehneenä ei se ajatus nyt käynyt todellakaan mielessäkään vaikka tässä työttömänä ilman koulutusta ollaankin... en mä tiedä mitä muuta tähän kirjottaisin...

Mmm tarvii toivoa vaan että asiat saataisiin järjestykseen. Ehkäpä tämä tulevan lapsen isäkin tajuaa tilanteen paremmin sitten kun se pikkuinen on syntynyt. Uskoisin ainakin että se muuttaa hieman asioita. Mutta totuushan on että miehethän on yleensä hitaampia tajuamaan asioita kun naiset :DD

Onko kaikilla sujunut raskausaika hyvin ettei ole ollut mitään ongelmia? Itse olin viime viikolla sokerirasituksessa, ja tänään jouduin käymään äitiyspolilla ultrassa tarkistamassa että vauvan mitat ovat ok. Hiukan oli käyrän alapuolella ja jatketaa neuvolassa tarkkailua. Jännitti kyllä sikana tämä käynti.. aamulla ennen lähtöä tuntui että kurkkua puristi ja kuivasi, oksetti vain koko ajan kun jännitys oli niin kova ! Mutta onneksi helppasi käynnin jälkeen ja oli taas ihana nähdä pikkunen siellä temmeltämässä  ! 3

Hmm, itellä vähä samaa kokemusta tuollasesta suhteesta kun olin 4 vuotta yhdessä exäni kanssa (ei tulevan lapsen isä) ja loppu oli aivan samanlaista säätämistä nii sanotusti. Kannattaa vaa ottaa pientä etäisyyttä ja kuulostella miten mies jatkaa toimintaa, viimestää ku lapsi syntyy nii uskon että rauhottuu meno ja suhtautuu vakavemmin kumpaankin sinuun ja lapseen. Ja sit vaa heti lasten valvojan luo sopiin tapaamis oikeuksista jne ettei myöhemmin mies pääse sitten vaatiin mitään. Kyllä ne asiat järjestyy, yritän ite ainakin uskoo niin ton tulevan lapseni isänki kohdalla vaikka tuntuu toivottomalta tapaukselta!!

Helloou kaikille ! :))

Olen kanssa 20-vuotias, lokakuussa esikoiseni saava yksinhuoltaja. Erosimme nyt odotusaikana lapsen isän kanssa, mutta ehkä parempi niin. Eipä sieltä saanut minkäännäköstä tukea, hän vain meni ja teki mitä tykkäs muusta välittämättä ja sit rupes tuntuu jo nii vaikeelta se yhteinen elämä että oli pakko ruveta ajatteleen mikä mulle ja vauvalle olis kaikkein parasta, ja eroon päädyttiin. Aluksi se kaikki tuntu todella vaikealta, ajattelin että tulenko pärjäämään vauvan kanssa ym. ja tuntui pahalta kun ajatteli että kokee kaiken yksin, ettei siinä olekaan sitä toista jakamassa kaikkea. Mutta hyvin tässä on pärjännyt :) Lapsen isän kanssa tilanne on vieläkin hankala, jatkuvasti hän puhuu kuinka hänellä on ikävä, ja haluisi olla perhe mutta sitten tilanne muuttuukin taas yhtäkkiä ettei hän tiedä mitä haluaa ja yhteydenpito jää hetkeksi. Eikä tilannetta paranna se miten saan jatkuvasti muilta kuulla mitä hän touhuaa (joka vkl kännissä, muita tyttöjä, riehuu jotakin ym.) ja se että minä tyhmänä olen jatkuvasti sinisilmänen hänen suhteensa.. Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa ja voin henkisesti välillä tämän takia aika huonosti :/ Se raastaa kyllä voimia, ja en tiedä ehkä sitä itsekin vielä elää siinä toivossa että meistä tulisi vielä joskus jotain ja voitaisiin olla perhe. Mutta tilanteen tarvisi toooodella muuttua. Siitä olen kuitenkin onnellinen ja iloinen että hän haluaa kaikesta huolimatta olla lapsen elämässä, ja haluaa olla lapselle isä. Saataisiinpa vain jokin lopullinen ratkaisu meidänkin tilanteeseen, kun ei oikein itsekään enään tiedä mikä olisi paras ratkaisu kaikkeen.. Toisaalta olen ajatellut että parempi antaa vaan kaiken olla, mutta vaikeetahan se on.. Että jos jollain hyviä neuvoja ym. niin otan kyllä ilomielin vastaan !

Huhhuh, tulipas oikein avauduttua ! :D helpotti muuten kummasti oloa, toivottavasti saatte edes jotenkin selvää mitä olen selittänyt :DD

Hieno kuulla et pärjäätte hyvin!:) juu tämän isän kans tapailin pari kk ja pillereitä en syönyt koska aikasemmin sanottu lääkärissä etten voi saada lapsia joten jätin pillerit pois, mies tiesi siittä kun selitin asian eikä halunnut kumia käyttää, joten riskit oli tiedossa. Ajauduttii erillee ja pienokainenhan ei ilmoittanut itsestään millään tavalla ennenkuin aloin huomaan suurta painon nousua vaikka säännöllisesti reenasin ahkerasti salilla. Kaveri pakotti tekee testin ja positiivinenhan se oli, eikun neuvolaan ja siellä ultralla katottii tarkemmin viikot ja ehdin olee jo viikolla 10 kun sain tietää. Samantien ilmoitin isälle asiasta ja sieltä tuli selvä mielipide että abortti.. tunteet oli sekavat ja hetken sitä jopa mietin kun mies osasi painostaa nii hyvin. Sen jälkeen ku päätin että pidän vauvan oli isä siinä tai ei niin sithän hän lopetti yhteyden pidon melki kokonaan.
Nyt oon saanu hänet kahville puhuun asioista kun näin loppusuoralla ollaan jo et mirä tulee tapahtuun ku lapsi syntyy. Ja soitinki jo lastenvalvojalle ja jätin tietoni sinne että sieltä tulee kutsu heti kun vauva on syntyny, isälle dna testeihin eka ja sitten yhdessä mennään tapaamiseen sopiin kaikki muut asiat. Ja tieto on jo että yksinhuoltajuus mulle kun eipä se halua ainakaan vielä olla missää yhteydessä poikaansa.
Mut onneölinen oon vaikka yksin mennää, uskon kuitenki että joku ihana mies löytyy vielä joka haluaa olla mies mulle ja isä mun pojalle!:)

Miten on lähteny kaikki toimiin vauvan kanssa, onks kui rankkaa ku ittee just vähä jännittää kui sitä jaksaa yksin vaikka onki hyvät tukijoukot itellä?:)

Noni, itellä tosiaa tossa elokuun lopussa pitäs poika syntyä jo eli laskettua aikaa aikasemmin käynnistyksellä ku on iso poika tulossa:) isä ei oikee oo yhteydessä mitenkää muhun eikä halua lapseensakka olla yhteydessä ku lähtee libadonii ens vuonna rauhanturvaajaks....