Asumisero ja harkinta-aika meneillään

Olimme miehen kanssa 4 vuotta yhdessä, joista kaksi vuotta olimme naimisissa. Tyttäremme syntyi tammikuussa 2011, jolloin hän oli 3kk, kun menimme naimisiin. Aloitin työt uudestaan merillä viime vuoden syyskuussa. Silloin kaikki oli vielä hyvin, kunnes joulukuussa kaikki muuttui. Mies alkoi vaatimaan minua olemaan laivassa aina sen kaksi viikkoa, vaikka seisoimme satamassa viikonloput. En olisi saanut mennä työkavereiden kanssa mihinkään ja kotona piti olla hänen ja tyttäreni kanssa 24/7. Halusinkin olla tyttäreni kanssa, mutta olisi välillä tehnyt hyvää, kun olisi saanut tavata vanhoja kavereita. Keväällä hommasin kuntosalikortin ja sekin jo nosti metelin. Se kuulemma tarkoitti, etten halunnut viettää tyttäreni ja hänen kanssaan aikaa.  Lopulta suhde päätyi ainaiseen riitelyyn ja siihen kun mies itse vietti viikonloppuisin aikaa kavereindensa kanssa aina silloin, kun itse olin töissä ja tytär tietenkin hoidossa. En vaan enää jaksanut katsoa, kun tytär kärsi meidän riitelyistä, joten tokaisin miehelle, että haluan eron. Saimme tyttären kanssa kivan kämpän ja mies suostui lopulta siihen, että sain tyttären omaan osoitteeseen eli olen lähihuoltaja. Kuitenkin lastenvalvojalla mies väitti, että halusi tyttären osoitteen itselleen. Itse kuitenkin koen päävastuun tyttärestämme olevan minulla. Olenhan kuitenkin aina kotona ollessani ollut tyttären kanssa 24/7, vaikka tätä aikaa en muuttaisi. Onko joku ollut vastaavanlaisessa tilanteessa ja miten olet/olette selvinneet erosta?