lapsille tuli ajat foniatrille
ja minnuu hiukka jännittää mitä se tuumaa tuosta meijän pojasta... Miun mielestä sen puhe ei oo juurikaan selkiytynyt vuuessa, ja ensi syksynä ois eskarin aloitus niin tässä nyt eletään tosissaan jänniä aikoja. Taikka jotenkii mie "pelkään" että se määrää pojan osastojaksolle ja en tiiä, mie jotenkii stressaan sitä vaikkei oo ees syytä ainakaan vielä :D Tytön kohdalla taitaa olla enemmän rutiinikäynti tuolla foniatrilla ja sitä en niinkään jännitä :) 29. päivä on molemmilla ajat, heti aamusta alkaen... Jänskäpänskää :D
Vastaa
Listaa uusin ensinJoo hyvinhän se menee, mutta ei sitä osaa olla stressaamatta tämmösiä asioita. Tietäähän tuon :) Jotenkii huoli tuosta pojasta on niin valtaisa, ja miusta tuntuu että ihmiset vähän niin ku "pelkää" sitä sen puhetta, koska esim. miehen siskot ei ota poikaa koskaan luokseen vaikka tyttö kelpaa kyllä. Jotenkii tuntuu niiiin pahalta lapsen puolesta kun sitä tavallaan syrjitään. Ja noh, en tiiä, välill sitä vaan porskuttaa ja sitten taas joskus ihan pysähtyy miettimään ja tulee semmonen paha mieli joka kohta sitten taas helpottaa. En mie sitä oikein ossaa selittää :D
Voi sinuu. Se on se äidin tehtävä stressata lapsista. Koeta ny kuitenki ottaa ihan rauhaksiin. Lasten takiahan te siellä kuitenki käytte ja saatte sit sen parhaan hoidon ongelmaan vaikkei se äiteelle aina helppoa olekaan.
niin ja siis tyttö 9v diagnoosi on kiellinen erityisvaikeus ja poika 5v on diagnosoitu että kielellinen erityisvaikeus puheentuottamisessa vaikea-asteisena.
