Synnytyksestä ja repeämistä toipuminen, kokemuksia?

Synnytin reilu kolme viikkoa sitten pienen keskostytön. Tyttö voi hienosti ja kasvaa vikkelästi, mikä on tietysti tärkeintä. Nyt kotiuduttuamme olen alkanut viimein pohdiskella omaakin toipumista. Synnytys meni erittäin hienosti, siitä ei sinänsä tullut vaurioita. Istukan irrotus ei sitten mennytkään ihan putkeen. Nukutuksessa käsin irroitettiin ja lopputuloksena oli 3 asteen repeämät. :'( Aika rajut tuhothan siinä sitten tuli sulkijalihasta myöten. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli tikkien kanssa ahdistavia, tikit kiristi, liikkuminen oli vaikeaa (yskiminen ihan karmeaa) ja särkylääkkeitäkin meni. Kävin sitten lääkärissä ja sain antibiootit "ennakoiden ettei tulisi tulehdusta". Nyt viimeisen viikon olo onkin ollut jo parempi. Eilen kävin lääkärin tarkastattavana viimeksi. Lääkärin mukaan haava on lähtenyt paranemaan todella hyvin, mutta itse olen aika kauhuissani alakerran tilasta. Peilillä katsottuna näyttäisi, että leikkaushaava on melko "siisti", mutta se on melko valkoinen. Itse pimpulan suu on avoinna (useamman sentin levynen), eikä lainkaan tiivis niinkuin ennen. Pestessä tunnustellen ja peilillä katsoen aukolla tuntuu ja näkyy kuin jotain sisäpuolelta painais suuaukolle. Ikäänkuin koko paikka olisi niin löpsähtänyt, että se "roikkuu". (*Pahoittelen yksityiskohtaista kuvausta*) Onneksi sentään mitään pidätysongelmia ei ole ollut. Onko muilla ollut tälläisiä havaintoja tuoreesti synnytyksen jälkeen? Onko paikat ihan oikeasti tässä vaiheessa niin "löpsällään" ja auki? Tiukkenevatko ajan mittaan? Missä ajassa palaavat ennalleen? (Vai palaavatko koskaan ihan entiselleen?) Onko lantiopohjan lihasten treenaaminen auttanut tehokkaasti? Kellään kokemusta 3. asteen repeämistä, kauanko meni toipumisessa? Kauanko meni, että pystyi normaalisti istumaan? Pyöräilemään? Harrastamaan seksiä? Palautuiko repeämä esteettisesti entiselleen vai jäikö siitä ikuiset muistot? Jäikö repeämästä muita ikuisia haittoja? Oliko haava ihan normaalin värinen? Vai vaalea/valkoinen? Tietääköhän joku mistä tuo valkoisuus johtuu? Lääkäri kyllä tuon valkoisuuden näki, eikä mitään siitä sanonut (itse vasta käynnin jälkeen hoksasin tuon värin haavassa). Olisin tosi kiitollinen jos saisin kuulla kokemuksia synnytyksestä ja repeämistä toipumisesta!

31.3.2013
Niany
Niany

Kiitoksia kovasti kommenteistanne! Tosi ihana kuulla, että ehkä kyseessä ei olekaan ikuisuuden kestävä toipumisprosessi. Heräsi uutta toiveikkuutta. Mahtava kuulla, että on normaalia, että paikat tosiaan on löysänä synnytyksen jälkeen. Todella huojentavaa! Toiveikkuutta heräsi myös siitä nyt ettei tämä ehkä olekaan mikään kuolemanisku seksielämälle. Muutenkin teidän vastauksia lukiessa tajusin, että vaikka pahat repeämät onkin, paljon tässä on hyvääkin! Pidättämisongelmia ei ole ollut, ei ole mitään jatkuvaa kipua (en ole 1,5 viikkoon syönyt särkylääkkeitä), pystyin heti istumaan vauvan vierellä 2 viikkoa (kun hän joutui olemaan vastasyntyneiden osastolla) ja haavakin on lähtenyt umpeutumaan siististi. Iso kiitos! :)

Teani, millä sä olet haavaa rasvannut? Neuvottiinko sairaalasta rasvaamaan vai oletko itse hoksinut sen toimivaksi keinoksi? Mulla kans tunti yritettiin irrottaa synnytyssalissa käsin painellen. Se sattui melkeinpä enemmän kuin itse synnytys. Kauanko sun synnytyksestä nyt on aikaa?

Tänään neuvolatäti tsekkas tikit ku kerroin haavahuolistani. Sanoi, että hyvin on paranemaan lähteny ja valkoisuus on ihan normaalia. Päivitteli se vain, että kyllä ovat uskomatonta jälkeä saaneet aikaan irroituspuuhissa. Ihmetteli ettei ole eläissään nähnyt tämmösiä jälkiä käsinirroituksen takia (hyvin menneen keskossynnytyksen jälkeen). Olen nyt kuullut tätä ihmettelyä usealta lääkäriltä ja kätilöltä, ovat epäilleet jonkin asteista hoitovirhettä. Turhauttavaa kun tämän kestäisi hyvin jos tietäisi sen tulleen lapsen hengen pelastamiseksi tms., mutta että hoitovirheen takia. Huh huh. Juttu etenee potilasasiamiehen välityksellä. Vaikka valittaminen ei asiaa saa katomaan, ehkäpä saan viimein selvityksestä vastauksia miksi.

Suurkiitokset vielä teille! Toiveikkuus on korvaamattoman ihana fiilis kun pyrstö on tässä jamassa. :)

2.4.2013
Niany
Niany

Eihän ne synnytykset haluihin vaikutakaan vaan siihen fyysiseen puoleen et tuntuu paremmalta sen kerran ku harrastaa.

1.4.2013
misukka
misukka

Mulla kummastakin tuli repeämiä. Esikosta toisen asteen ja kuopuksesta vissiin vaan ensimmäisen asteen.  Esikosta oli kolmisen viikkoa vaikeaa istua tikkien takia ja vetäsivät sitten sen verran tiukille ompelukset että ne on kyllä vaikuttaneet seksin harrastamiseen. Ihan takareuna alkaa tosi herkästi hiertää ja sattua :/

Kuopuksestaki tuli tikkejä mut ne ei tuntuneet missään ja pystyin heti istumaan ja kulkemaan ihan normaalisti.

Mie en o koskaan kurkannu synnytyksen jälkeen tonne alapäähäni. Minuu kuvottaa ajatuskin et näkisin mitä siellä on tapahtunu. Mies on sit joskus jotain kommentoinu.

Lantiopohjan lihaksia kannattaa treenata ni loppuu roikuskelut. Jos ei lantiopohjanlihakset o kuosissa ni siitä voi seurata kohdunlaskeuma. Eli niitä lihaksia kannattaa reenata koko elämä. Tuntuu seksiki paremmalta ku on lihakset trimmissä. :)

Ja peesin riua tuossa et lapsi lapselta seksi tuntuu paremmalta.

1.4.2013
misukka
misukka

no miulta itseasiassa leikattiin väliliha kahessa ekassa synnytyksessä, esikoisen synnytyksessä paikat kärsi pahemmin. Toipumiseen meni joku 6 viikkoa, limakalvot oli pitkään kuivat ja istuminen sattui vielä muutaman viikkoo synnytyksestä. Paikat ei koskaan palautunut ennalleen. Kolmannessa välilihaa ei leikattu ja itseasiassa repesin vähiten. Paranin nopeasti, mutta silti limakalvot oli kuivat viikkokausia. Osittain siitä syystä jännitin seksiä ihan hurjana ja meni varmasti pari kuukautta synnytyksestä ennen ku oon uskaltautunut uudestaan... Mutta vaikka paikat ei ehkä oo enää koskaan samannäköiset, nin voin kertoo että lapsi lapselta se seksi on myös parempaa ;)

1.4.2013
riu
riu
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...