Noin 1,5 vuoden iässä lapsi alkaa kokeilla rajojaan. Lapsen tunnetilat voivat vaihdella kiukunpuuskista iloon ihan hetkessä. Tämä kuuluu luonnolliseen kehitykseen, mutta voi kyllä koetella vanhempien kärsivällisyyttä.

Lasten ujous kuuluu persoonallisuuteen. Ehkäpä lapsesi on varovainen ja hänellä kestää kauemmin aikaa oppia luottamaan uusiin ihmisiin. Älä torju lapsen tunteita, ne eivät missään nimessä ole outoja. Ujoja lapsia voi auttaa eri keinoin.

Pienestä saakka auttamaan oppimisessa ei ole kyse pelkästään kotitöihin osallistumisesta. Jos lapsi jo pienenä pystyy sanomaan ”meidän perheessä teemme yhdessä kotityöt ja autamme toisiamme”, se on hyvä alku jollekin paljon tärkeämmälle – lapsen yksilöllisyydelle.

On yleensä liian aikaista odottaa, että kaksivuotiaalla olisi ystäviä samalla tavalla kuin isommilla lapsilla tai aikuisilla. Kolmen vuoden iässä lapset yleensä alkavat leikkiä keskenään.

Neljän aikaan iltapäivällä lapset ovat yleensä väsyneitä, ja väsyneet lapset kiukuttelevat. Pitkän päivän jälkeen voimat ovat lopussa ja viimeiset tunnit ennen päivällistä voivat olla todella haasteellisia.

”En se ollut minä, tuo aloitti!”. Ei ole mitenkään epätavallista, että sisarukset riitelevät keskenään. Se kuuluu normaaliin perhe-elämään. Kotirauhaa voi yrittää säilyttää eri keinoin.