Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Lapsen iho

Lapsen iho

Onko lapsellasi outoja näppyjä, ihottumaa tai kuiva iho? Alla on tietoa ja vinkkejä vauvan ihosta.

Vauvan iho ärtyy helposti kosteissa ihotaipeissa, kuten kainaloissa, kaulan ihopoimuissa, korvantaustoissa ja nivusissa. Sille ei usein tarvitse tehdä mitään. Pidä iho puhtaana ja anna ihopoimujen tuulettua. Pese varovasti vedellä, taputtele kuivaksi ja anna tuulettua kunnolla. Ihon voi myös puhdistaa vauvaöljyllä. Öljyä voi käyttää sekä kylpyvedessä että kylvyn jälkeen.

Jos iho alkaa punoittaa ja menee ruvelle, se voi merkitä sitä, että lapsi reagoi johonkin äidin syömään ruokaan tai pyykinpesuaineessa olevaan hajusteeseen.
Voit aina ottaa yhteyttä neuvolaan. Alla on tietoa muutamista tavallisimmista vaivoista, näpyistä ja ihottumista.

Katso myös lyhyt videomme, jossa on vinkkejä lapsen ihon hoidosta.

Jos vauvalla on näppyjen tai ihottuman yhteydessä kuumetta tai huonovointisuutta, kyseessä voi olla jokin tavallinen lastentauti.

Hikinäpyt
Pikkulasten on vaikea säädellä ruumiinlämpöään, ja he voivat saada lämmön ja kosteuden seurauksena tilapäistä ihottumaa. Hikinäppyjä esiintyy varsinkin rinnassa, kaulalla ja kainaloissa. Ne ovat täysin vaarattomia ja häviävät yleensä yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin.

Kuiva iho
Monilla vastasyntyneillä on kuiva ja jopa hieman hilseilevä iho. Tämä on normaalia eikä vaadi erityistä hoitoa. Ihon luonnollinen talineritys ei ole vielä päässyt käyntiin ja tasoittumaan. Siksi lapsen ihoon ei kannata käyttää voiteita eikä salvoja.
Tärkeintä on pitää lapsen iho puhtaana, ja pestä kaikki uudet vaatteet, pyyhkeet ja vuodevaatteet ennen ensimmäistä käyttöä.
Kylpyveteen voi mielellään lisätä hieman vauvaöljyä. Sitä voi myös voidella vauvan ihoon kylvyn jälkeen. Öljy imeytyy helpommin kosteaan ihoon.

Punainen peppu
Lapsilla on herkkä iho. Sekä pissa että kakka sisältävät ihoa voimakkaasti ärsyttäviä aineita, ja vaippa-alueen iho tulee herkästi punaiseksi ja ärtyneeksi. Paras keino välttyä tältä on vaihtaa vaippaa usein ja antaa vaippa-alueen tuulettua hyvin jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä.

Lue lisää vaippaihottuman ehkäisystä ja hoidosta

Sieni
Sienitulehduksen aikana lapsen peppu on kirkuvan punainen ja kivulias. Joskus ihotaipeissa näkyy valkeahkoa peitettä. Paras tapa ehkäistä vauvojen sienitulehduksia on antaa niiden ihotaipeiden tuulettua, joihin helposti jää kosteutta. Jos sieni on jo päässyt pesiytymään, vaaditaan hoitoa – ota yhteys neuvolaan tai lääkäriin.

Päänahan karsta
Jotkut lapset saavat hiuspohjaan karstaa eli pieniä vaarattomia ihorupia. Lue lisää päänahan karstan hoidosta. 

Näpyt ja ihottuma
On aivan tavallista, että vastasyntyneillä on näppyjä ja ihottumaa. Ne ovat useimmiten ihan vaarattomia.

• Luufinnit eli miliumit ovat helmenvalkeita, nuppineulan pään kokoisia, talimassaa sisältäviä ”jyväsiä”, joita näkyy eniten lapsen nenällä ja poskilla. Ne häviävät yleensä itsestään 1-2 kuukauden kuluessa.

• Yli puolella vastasyntyneistä on nk. toksista ihottumaa vartalollaan. Ne ovat punaisia näppyjä, joiden läpimitta on 2:sta 10 millimetriin. Usein näkyy myös pieniä näppylöitä, jotka muuttuvat kellertävän valkoisiksi, kun ihoa painaa kädellä. Toksinen ihottuma häviää yleensä muutamassa päivässä.

• Hormoninäpyt eli ”vauvan finnit” ovat pieniä punertavia näppylöitä, joita voi tulla lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Ne voivat olla päältä kellertäviä ja muistuttaa finnejä. Hormoninäpyt katoavat itsestään.

Lasten erilaiset syntymämerkit
• Haikaranpuremat – punaiset, litteät merkit monen vastasyntyneen niskassa ‒ voivat jäädä useiksi vuosiksi. Haikaranpuremia voi olla myös otsassa tai silmäluomissa, josta ne kuitenkin katoavat nopeammin. Merkit näkyvät erityisen hyvin silloin, kun lapsi huutaa.

• Mongoliläiskät ovat sinertäviä ihonalueita, usein ristiselässä tai pepun päällä. Läiskät vaalenevat iän myötä.

• Mansikkaluomi eli hemangiooma on kirkkaanpunainen ihonalainen suoninystyrä. Tämäntyyppinen syntymämerkki ilmestyy yleensä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, mutta häviää muutaman vuoden päästä.

• Maksaläiskät ovat ruskeita, pyöreitä syntymämerkkejä, jotka yleensä ovat pysyviä. Lapsuusiässä ne ovat täysin vaarattomia.

• Maitokahviläiskiksi kutsutut pigmenttikertymät ovat vaarattomia, vaaleanruskeita maksaläiskiä. Jos lapsella on monta sellaista läiskää, se voi joissakin tapauksissa olla sairauden oire. Ota asia esille neuvolassa.

Atooppinen ihottuma
Atooppinen ihottuma alkaa usein kuivina läiskinä lapsen poskilla. Sieltä ihottuma voi levitä kaulalle, rintaan, vatsalle ja vaippa-alueelle. Se on kuivaa punaista ihottumaa, joka joskus hilseilee ja märkii. Kahden vuoden iässä atooppinen ihottuma yleensä muuttuu kutiavaksi taiveihottumaksi, jota esiintyy esimerkiksi polvitaipeissa, kyynärtaipeissa ja ranteissa.
Atooppinen ihottuma pitää tutkituttaa lääkärissä, ja sitä hoidetaan rasvaisilla voiteilla, ja joskus kortisonivoiteella. Ihottumaa ei pidä kovin usein pestä saippualla ja vedellä, sillä se kuivattaa ihoa entisestään.

Ruoka-allergia tai nokkosihottuma
Yliherkkyys jotakin ruokaa tai lääkettä vastaan voi aiheuttaa lapsella ihottumaa. Kun ihottuma muodostaa vaihtelevan kokoisia ja muotoisia vaaleanpunaisia alueita, puhutaan nokkosihottumasta.
Imeväisikäisen lapsen ruokaihottuma voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsi on allerginen lehmänmaidosta tehdyn rintamaidonkorvikkeen proteiineille, tai että äiti on syönyt jotain, mikä välittyy äidinmaidon mukana lapselle ja aiheuttaa reaktion.

Lue lisää lasten ruoka-aineallergioista ja yliherkkyyksistä.

Hyvä tietää lapsen ihosta
Lapsen iho ei ole täysin kehittynyt, ja se eroaa paljon aikuisen ihosta. Siksi on hyvä tietää muutamia asioita lapsen ihosta.

• Iho auttaa lasta säilyttämään kehon lämpö- ja kosteustasapainon.

• Iho suojaa haitallisilta bakteereilta ja viruksilta. Iho kuuluu immuunijärjestelmään.

• Ihossa muodostuu tiettyjä tärkeitä ravintoaineita, kuten D-vitamiinia.

• Lapsen immuunijärjestelmä ei ole täysin kehittynyt. Jos lapsesi saa maata ilman vaatteita (tai pelkkä vaippa päällä) ihoasi vasten, osa ihosi suojaavasta bakteerikerroksesta siirtyy lapsen ihoon.

• Lapsen iho on herkempi kuin aikuisen, koska sen paksuus on vain puolet aikuisen ihon paksuudesta.

• Lapsen ihon nestepitoisuus on korkeampi kuin aikuisen, ja siksi lapsen on vaikeampi säilyttää optimaalinen nestetasapaino.

• Lapsen syntyessä sen hikirauhaset eivät vielä toimi. Siksi lapsen on vaikeampi säädellä ruumiinlämpöään kuin aikuisen.

• Käytä mielellään Joutsenmerkittyjä, lapsen herkälle iholle kehitettyjä tuotteita.

• Iho on yksi kehon aistielimistä. Ihonsa kautta lapsi aistii ja luo itselleen käsityksen ympäröivästä maailmasta.
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...