Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

Miten puhua lapselle yökastelusta?

– Vaikka kastelu alkaisi vaivata lapsen mieltä, hänen täytyy kuitenkin pystyä elämään aivan samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Vanhempien tehtävänä on huolehtia tästä, ja puhua lapsen kanssa suoraan ja rehellisesti, toteaa dosentti ja lastenlääkäri Tryggve Nevéus. 

Miten voin puhua yökastelusta lapseni kanssa, jotta voisin parhaiten tukea häntä? Tarvitseeko yökastelun oikeastaan olla mikään ongelma?
Tryggve Nevéus on Swedish Enureris Academyn jäsen. Hän on työskennellyt lähes 20 vuotta lastenlääkärinä ja auttanut monia lapsia sekä vanhempia antamalla yökasteluun liittyviä neuvoja.

-       Lapsen kanssa puhuttaessa asiat pitää aina sanoa suoraan ja lasta täytyy kuunnella. Hyvä perussääntö on, ettei yökastelua saa salata. On aina hyvä, että muut aikuiset tietävät asiasta, jotta he voivat tarvittaessa tukea lasta.

Parhaalle kaverille voi kertoa
Kun Tryggve Nevéus itse puhuu yökastelevan lapsen kanssa, hän yleensä suosittelee, että tämä kertoo asiasta parhaalle kaverilleen. 

– Ne lapset, joiden kanssa olen puhunut ja jotka ovat uskaltaneet tehdä sen kertovat, ettei heitä ole kiusattu jälkeenpäin ja että se tuntui hyvältä. 

Hänellä on kerrottavanaan monta valoisaa tarinaa lapsista, jotka uskalsivat kertoa asiasta kaverilleen.

Puhu lapselle suoraan
Kerran kun Tryggve Nevéus oli johtamassa tutkimusprojektia ja puhui eräässä koulussa yökastelusta, pieni poika nosti yhtäkkiä kätensä ja kertoi, että hänkin pissaa sänkyyn. 

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että voi… hän meni kertomaan sen koko luokalle.

Asia meni paremmin, kuin mitä Tryggve osasi odottaakaan. Kun hän oli jatkanut yökastelusta puhumista, kaksi muutakin poikaa uskalsi nostaa kätensä ja kertoa, että hekin pissaavat joskus yöllä sänkyyn.  
 – Haluan tämän tarinan avulla havainnollistaa, ettei aina ole optimaalista kertoa koko luokalle, mutta useimmiten lapset hyväksyvät sen, mikä sanotaan suoraan ja rehellisesti.

Tunnustele, milloin on aika puhua ja toimia
Jos lasta itseään ei vielä huolestuta sänkyyn pissaaminen, aikuisen on hyvä odottaa. Lapset alkavat yleensä miettiä asiaa viiden–kuuden vuoden iässä. He ehkä vertaavat itseään kavereihin tai sisaruksiin: ”Miksi minulla pitää olla vaippa, kun pikkusiskolla ei ole?” tai ”Miksi kaverit eivät koskaan pissaa sänkyyn?”

– Yökastelua aletaan pitää ongelmana silloin, kun viisivuotias edelleen pissaa öisin sänkyyn – mutta hoitoa ei määrätä ennen kuuden vuoden ikää.  Tätä ei lääketieteellisesti kutsuta edes yökasteluksi ennen kuin lapsi on täyttänyt kuusi vuotta, Tryggve kertoo.

Kerro, että muillakin on sama ongelma 
Tryggve muistuttaa, kuinka tärkeää on kertoa vuoteensa kastelevalle lapselle, ettei tämä ole yksin ongelmansa kanssa. Yökastelu on tavallisempaa kuin mitä uskotaan. 
– Jos kyseessä on seitsenvuotias, niin vähintään yhdellä kaverilla luokassa on sama ongelma. Tämä on lapselle helpottava tieto, sanoo Tryggve. 
Lapsen on myös hyvä saada tietää, että jos asia tuntuu hankalalta, on olemassa tehokkaita hoitoja ja tekniikoita, jotka auttavat lähes aina.
– Puhu lapsesi kanssa apuvälineistä ja anna lapsen testata mikä tuntuu parhaalta sängynsuojuksien, vaippojen tai pyjaman suhteen.

Ei kenenkään vika
Tässä on Tryggve Nevéuksen tärkein neuvo vanhemmille, jonka lapsella on yökastelua: unohtakaa syyllisyydentunteet. Nykyään useimmat vanhemmat tietävät, että yökastelussa on hyvin harvoin kyse psyykkisistä ongelmista, eikä se koskaan johdu lapsen uhmasta tai huonosta kasvatuksesta. Voi kuitenkin tulla pieni pelko siitä, miten ympäristö reagoi asiaan.

– Tämä ei ole äidin eikä isän vika, eikä tämä myöskään ole lapsen vika. Yökastelu on häiriö, joka liittyy uneen, virtsarakon toimintaan ja/tai virtsantuotantoon. Useimmissa tapauksissa ongelma menee itsestään ohi. Ja siihen on saatavilla apua, Tryggve toteaa.

Jos te vanhempina tiedätte yökastelun syyn, ettekä tee siitä suurta ongelmaa – silloin lapsikaan ei tee. 

Tekijä

Libero
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...