Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

Yökastelun tehokas hoito

Jos yökastelu ei mene ohi viiteen–kuuteen ikävuoteen mennessä, tai jos se aiheuttaa suurta haittaa arkielämässä, on olemassa kaksi hyvää sekä tehokasta hoitovaihtoehtoa. 

Ensiksi tehdään tutkimus mahdollisten piilevien sairauksien poissulkemiseksi, jotka voisivat aiheuttaa yökastelua. Tällaisia sairauksia ovat diabetes, ummetus tai virtsatiesairaudet. Lapsen uni, ruoka- ja WC-tottumukset kartoitetaan.

Tehdään virtsakokeet
Joissakin tapauksissa tehdään virtsan virtaustutkimus sen tarkistamiseksi, kuinka nopeasti virtsa valuu virtsaputkesta. Tutkimuksen päätteeksi tarkistetaan ultraäänellä, onko virtsarakko tyhjentynyt täysin vai onko sinne jäänyt virtsaa (niin kutsuttua jäännösvirtsaa eli residuaalia).

Sen jälkeen räätälöidään sopivin hoito: Kasteluhälytin tai yöllistä virtsantuotantoa vähentävä desmopressiinilääkitys. Molemmat hoidot ovat suhteellisen yksinkertaisia ja tehokkaita. Näitä hoitomuotoja voi myös yhdistää, ja yhdistelmähoidosta on yleensä saatukin hyviä tuloksia.

Anna lapselle tukea
Molempien hoitojen aikana on tärkeää, etteivät vanhemmat tee asiasta suurta numeroa, vaan jatkavat lapsensa tukemista ja luovat lapselle säännölliset tavat ruoan, juoman ja WC-käyntien suhteen – katso artikkeli asiantuntijan vinkit.

On tärkeä välttää syyllistämästä lasta, koska sänky kastuu kuitenkin. Sen sijaan on hyvä iloita niistä öistä, jolloin sänky pysyy kuivana. Voit opettaa lasta ”harjoittamaan” aivojaan niin, että hän tulee tietoiseksi pissahädän tunteesta. Tämä tehdään niin, että pyydät lasta tunnustelemaan ja kuvailemaan miltä tuntuu, kun virtsarakko on vähän täynnä tai paljon täynnä.

Lue myös lisää siitä, milloin on aika hakea apua ja mistä sitä haetaan.

Kasteluhälytin herättää lapsen
Kastelu- tai enureesihälytin on siitä hyvä, että monet lapset tulevat yökuiviksi jo suhteellisen lyhyen hoitojakson jälkeen.  

Hälytin voi koostua joko pienestä hälytinlakanasta, joka yhdistetään herätyskelloon tai pienestä anturista, joka asetetaan lapsen pyjamaan. Anturi muistuttaa pientä pyyhekumia ja se pannaan pikkuhousunsuojan alle. Jos lapsi alkaa pissata, herätyskelloon välittyy langaton signaali. Ajatuksena on, että lapsi herää, lopettaa pissaamisen ja menee käymään vessassa. Vähitellen lapsi herää jo ennen kuin pissa tulee.

Jotkut lapset ovat vaikeasti herätettävissä – joskus herää koko perhe paitsi sikeästi nukkuva lapsi. Siksi on parasta, että toinen vanhemmista nukkuu alussa lapsen lähellä.

Hälytinhoito toimii yleensä mainiosti niillä lapsilla, jotka ovat kypsiä tämäntyyppiseen hoitoon ja ovat itse motivoituneita pääsemään eroon yökastelusta. Seitsemän lasta kymmenestä saa yökastelun loppumaan kokonaan tällä menetelmällä.

Jos hälytinhoito ei anna tulosta, hoitoa voi tauottaa ja kokeilla myöhemmin uudelleen. Jos lapsi säikähtää hälytintä, on ehkä paras odottaa puolisen vuotta.

Yleensä ei suositella, että vanhemmat hankkivat kasteluhälyttimen ja kokeilevat sitä omin päin. Jos lapsi ei pääse hälyttimen avulla yökuivaksi, se voi kolauttaa lapsen itsetuntoa. Siksi kannattaa olla alusta alkaen yhteydessä asiantuntijaan.

Yökastelun lääkehoito
Monilla pienillä yökastelijoilla on normaalia pienempi vasopressiinin eritys. Se on hormoni, joka vähentää yöllä virtsantuotantoa. Keinotekoisen desmopressiini-hormonin avulla voidaan auttaa elimistöä vähentämän yöllistä virtsan määrää. Lapsen on helpompi pysyä kuivana, kun virtsarakkoon muodostuu vähemmän virtsaa. Desmopressiini otetaan normaalisti tablettina kielen alle, mutta sitä on saatavana myös nenäsuihkeena. Desmopressiini annetaan tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lääkkeenoton jälkeen lapsi ei saa enää juoda mitään, ja hänen pitää mieluiten käydä pissalla juuri ennen nukkumaanmenoa. Noudatetaan siis aivan samoja rutiineja, kuin ennen lääkehoitoa.

Lääke auttaa tilapäisesti, kunnes lapsi kasvanut ja päässyt ongelman yli. Jos lääkkeenotto lopetetaan, yökastelu yleensä palaa. 

Pitkäaikaishoidon yhteydessä lapsi saa yleensä ottaa lääkettä kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen lääke tauotetaan ja katsotaan, onko vaiva parantunut. Jos lapsi edelleen pissaa sänkyyn, lääkeannosta sovitetaan, tai hoito lopetetaan parin viikon kuluttua. Siinä tapauksessa lääkäri ehdottaa, miten jatkossa tulee toimia.   

Lääkehoito toimii pitkällä aikavälillä noin puolella niistä lapsista, jotka ovat kokeilleet sitä.

Desmopressiiniä voi käyttää myös tilapäisesti, esimerkiksi kun on menossa kaverin luo yökylään.

Lue myös, miten virtsarakko ja hormonit toimivat.


Jos hälytinlakana ja lääkkeet eivät auta
Lapset, joilla hälytinhoidot ja lääkkeet eivät tepsi, saavat lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle. He tarvitsevat ehkä muita lääkkeitä tai hoitoja, jos esimerkiksi osoittautuu, että virtsarakko on erittäin herkkä tai yliaktiivinen.

Lähteet:
tryggabarn.nu
1177.se
svenskaenures.se
Tutkimus, Ruotsin Lääkärilehti 2013 
http://www.lakartidningen.se/Klinik-och-vetenskap/Originalstudie/2013/11/Tva-barn-i-varje-skolklass-med-7-aringar-lider-av-enures/

Tekijä

Libero
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...