Lasten ruoka-allergia ja ruoka-aineyliherkkyys

Lapset ovat aikuisia useammin allergisia eri ruoka-aineille, kuten maidolle, kananmunalle, pähkinöille ja tietyille palkokasveille (etenkin maapähkinälle). Lisäksi jotkin viljakasvit voivat aiheuttaa allergiaa tai yliherkkyyttä osalla lapsista. Myös kala-allergiaa todetaan pienillä lapsilla – toisin kuin äyriäisallergia, jota esiintyy enemmän aikuisilla. Maito- ja kananmuna-allergia menevät melko usein ohi lapsen kasvaessa, kun taas varhain (ennen kouluikää) puhjennut todellinen pähkinäallergia jatkuu yleensä aikuisuuteen.

Voiko allergiaa ehkäistä?

Ei ole mitään täysin varmaa tapaa estää allergian puhkeamista. Joidenkin tutkimusten mukaan varhainen altistuminen yleisimmin allergiaa aiheuttaville ruoka-aineille, kuten kananmunalle ja maapähkinälle, voi kuitenkin vähentää ruoka-aineallergian riskiä. Tämä pätee myös lapsiin, joiden vanhemmat ovat allergisia. Syyt, miksi osalle ihmisistä kehittyy allergioita ja osalle ei, ovat hyvin monimutkaisia ja vain osittain tiedossa. Perintötekijöillä on kuitenkin merkitystä, ja tiettyjen ruoka-aineiden lisäksi allergiaa aiheuttavat myös ympäristötekijät – esimerkiksi pölypunkit, home ja siitepöly.

Ruoka-aineallergia ja ruoka-aineen imeytymishäiriö ovat eri asioita

On tärkeää huomata, että ruoka-aineallergia on eri asia kuin ruoka-aineen imeytymishäiriö. Ruoka-aineallergiassa ihmisen immuunijärjestelmä reagoi johonkin aineeseen, ja elimistö ryhtyy tuottamaan sille vasta-aineita. Oireet alkavat usein välittömästi mutta voivat myös kehittyä vähitellen tuntien tai jopa päivien viiveellä. Yleensä yliherkkyysoireet ovat sitä voimakkaampia, mitä enemmän yliherkkyyttä aiheuttavaa ruoka-ainetta nautitaan. Sitä vastoin allergiaoireet voivat pahimmillaan olla jopa hengenvaarallisia, vaikka reaktion aiheuttavaa ainetta olisi nautittu hyvin vähän.
Laktoosi-intoleranssi on tavallinen imeytymishäiriö, jossa maitosokeri ei pilkkoudu ohutsuolessa eivätkä sokerimolekyylit pääse imeytymään ohutsuolesta. Muut imeytymishäiriöt ovat harvinaisia lapsilla.

Ruoka-aineallergian oireet pikkulapsilla

Jos lapsi on allerginen jollekin ruoka-aineelle, reaktio ilmenee useimmiten minuuteissa – mutta näin ei yleensä käy vielä ensimmäisellä kerralla, kun lapsi maistaa ruokaa. Elimistö voi nimittäin muodostaa vasta-aineita vain aineille, joille se on altistunut jo aiemmin, ja juuri vasta-aineet aiheuttavat reaktion. Jos lapsi saa allergisen reaktion jo ensimmäisellä maistelukerralla (tämä on harvinaista muttei mahdotonta), hän on todennäköisesti altistunut kyseiselle ruoka-aineelle jollakin muulla tapaa. Immuunijärjestelmän ylireagoinnin taustalla voi olla esimerkiksi ihokosketus.

Ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa lapsilla hyvin erilaisia oireita. Tyypillisimpiä ovat erilaiset iho-oireet, mutta myös vatsa- ja suolisto-oireet, hengitystieoireet sekä huulten ja suun limakalvojen oireet ovat mahdollisia.

Tyypillisiä ruoka-aineallergian oireita lapsilla:

• nokkosihottuma
• ihon punoitus
• muu ihottuma (ekseema)
• vatsakipu, ripuli tai ummetus
• oksentelu
• suun limakalvojen kutina ja ärsytys
• huulten ja nielun turpoaminen
• nuha, nenän tukkoisuus tai astma.

Mikäli oireet eivät ole vakavia, ne menevät yleensä ohi itsestään, kun allergia aiheuttavaa ainetta vältetään. On tärkeää selvittää, mistä allergiasta on kyse eikä ryhtyä jättämään ruoka-aineita pois lapsen ruokavaliosta omin päin. Jos epäilet, että lapsesi on allerginen jollekin, ota yhteys neuvolaan tai terveyskeskukseen, jotta pääsette tutkimuksiin.

Anafylaktinen reaktio eli anafylaksia

Monet allergiat aiheuttavat vain lieviä oireita, ja kun ne ovat tiedossa, niiden kanssa on suhteellisen helppo tulla toimeen. Pienelle osalle ihmisistä allergia voi kuitenkin aiheuttaa voimakkaita äkillisiä oireita. Hengenvaarallisen voimakkaasta allergisesta reaktiosta käytetään nimitystä anafylaksia tai anafylaktinen reaktio. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi maapähkinä, kananmuna, pähkinä, äyriäiset, kala tai maito. On ehdottoman tärkeää viedä lapsi heti hoitoon, jos

• hänen on vaikea hengittää
• hän on veltto tai tavallista vaisumpi
• hänen ihonsa turpoaa tai punoittaa voimakkaasti tai iholle nousee runsaasti nokkosihottumaa (urtikaria)
• hänellä on voimakasta kutinaa
• hän vaikuttaa muuten reagoivan ruokaan voimakkaasti tai sinusta vanhempana tuntuu, ettei jokin ole kunnossa.

Maitoallergia on vauvojen yleisin allergia

Lehmänmaito on ehdottomasti yleisin allergian aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Onneksi se menee yleensä ohi lapsen kasvaessa, tavallisesti jo ennen kuin kolmen vuoden ikää.

Maitoallergian oireet ovat useimmiten iho-oireita, kuten nokkosihottumaa. Jos lapsella on ennestään atooppista ihottumaa, maitoallergia voi pahentaa sitä. Muita yleisiä oireita maidolle allergisilla vauvoilla ovat vatsaoireet (esimerkiksi oksentelu) ja hengitystieoireet. Allergian hoitona on välttää kokonaan maitoproteiinia – mikä ei aina ole helppoa, joten kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta tai ravitsemusterapeutilta. Harvinaisissa tapauksissa maitoallergia voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion jo vartissa. Tällöin on soitettava heti hätänumeroon 112.

Lehmänmaitoallergiaa ei pidä sekoittaa laktoosi-intoleranssiin, jonka syynä on maitosokerin imetymishäiriö kuten edellä kuvattiin. Laktoosi-intoleranssi on kuitenkin harvinainen imeväisikäisillä.

Keliakia lapsella

Keliakia eli gluteeni-intoleranssi on eri asia kuin vilja-allergia. Keliakian oireet eivät yleensä ilmene äkillisesti, vaan niiden kehittyminen voi viedä vuosia. Joissakin tapauksissa intoleranssi todetaan vasta aikuisiällä. Keliakia ei valitettavasti mene ohi lapsen kasvaessa, vaan se on elinikäinen tila. Reaktiot voivat kuitenkin vaihdella. Osa keliaakikoista voi syödä pieniä määriä gluteenia huomaamatta mitään, osa reagoi samaan määrään voimakkaasti.

Tyypillisiä lasten keliakian oireita:

• painonlasku tai riittämätön painonnousu
• odotuksia hitaampi pituuskasvu
• huono ruokahalu
• löysä uloste ja ulosteen suuri määrä tai vaihtoehtoisesti ummetus
• väsymys ja voipuneisuus
• turvonnut vatsa mutta hennot käsivarret ja jalat
• vatsakivut.

Internetissä myydään monenlaisia testejä sekä gluteeni- ja laktoosi-intoleranssin toteamiseen, mutta ne voivat olla kalliita eikä niiden luotettavuudesta voi tietää. Lapsen keliakiaa ei tarvitse eikä pidä ryhtyä tutkimaan itse, vaan sen toteamiseen tarvitaan aina lääkäriä. Monet oireista voivat olla myös muiden syiden aiheuttamia, joten on tärkeää ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja tutkituttaa asia juurta jaksain. Jos lapsella todetaan keliakia, saatte tukea ja apua sen hoitoon. Älä kokeile omin päin gluteenitonta ruokavaliota testataksesi, parantaako se lapsen vointia. Se voi vaikeuttaa oireiden selvittämistä, kun pääsette tutkimuksiin.

Pähkinä- ja maapähkinäallergia

Nimestään huolimatta maapähkinä ei ole mitään sukua pähkinöille vaan se on palkokasvi. Maapähkinälle allerginen lapsi ei siis välttämättä ole allerginen muille pähkinöille tai päin vastoin. Jos pähkinä- tai maapähkinäallergia puhkeaa jo ennen kouluikää, se vaivaa usein vielä aikuisiälläkin eikä helpota lapsen kasvaessa (toisin kuin maito- tai kananmuna-allergia).

Pähkinöiden tai maapähkinän aiheuttamat allergiaoireet ilmenevät tavallisesti minuuttien kuluessa syömisestä. Ylivoimaisesti suurin osa lapsista saa lieviä oireita, joita voivat olla suun kutina, ihottuma ja vatsavaivat. Pienelle osalle lapsista puhkeaa kuitenkin vaikea pähkinäallergia, ja heidät on vietävä heti hoitoon, jos he syövät vahingossa pähkinää. Voi olla hyvä tietää, että koivun tai muiden kasvien siitepölylle allergiset lapset saattavat reagoida myös tiettyihin pähkinöihin. Tätä kutsutaan ristireaktioksi. Ristiallergia siitepölyn kanssa aiheuttaa yleensä lievempiä oireita kuin varsinainen pähkinäallergia.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri